MTV3:n vaalikone

B. Vaalit

1. Kuntavaalit ovat yksittäiselle ihmiselle tärkeämmät kuin eduskuntavaalit.
jonkin verran samaa mieltä

2. Kuntien johtoon tulisi valita pormestarit suoralla kansanvaalilla.
Kyllä

3. Kunnissa tulisi olla hallitus ja oppositio samaan tapaan kuin valtakunnan tasolla eduskunnassa.
kyllä

4. Ehdokkaan kommentit vaaleihin liittyen

Kuntatasolla tehdään ne (kuntien tuottamiin) peruspalveluihin liittyvät päätökset, joilla eduskunnan laatimat lait käytännössä toteutuvat eli siten kuntavaaleilla on konkreettisempi vaikutus. Mutta myös EU- sekä eduskuntavaaleilla on oma tärkeä roolinsa. Tietyllä tavalla tällainen vaalien vertailu on keinotekoista.

Vaaleilla valittavat pormestarit lisäisivät ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja siten demokratiaa. Edellytyksenä kuitenkin on sekä avoimuus (eli ihmisten tulee konkreettisesti nähdä pormestarin toiminta ja päätökset) sekä mahdollisuus erottaa pormestari kesken kauden, jos hän toimii väärin. Pormestari tulisi valita lyhyeksi aikaa eli esim. kahdeksi vuodeksi ja hänen kausiensa määrä tulisi rajoittaa kahteen tai kolmeen peräkkäiseen. Samojen demokratian perusedellytysten tulisi koskea myös kaupunginvaltuutettuja. Kuitenkin pormestari olisi sikäli erilainen luottamushenkilö, että hänelle maksettaisiin työstään palkkaa.

Nykyisessä mallissa on kaunis ajatus kaupunginhallituksesta, jossa kaikki valtuustoryhmät ovat edustettuina ja siten konsensushenkisesti työskentelevät yhteisen hyvän eteen. Hallituksen tulee tehdä kuitenkin poliittisia päätöksiä ja siten olisi tehokkaampaa, että hallitukseen kuulumattomilla olisi läsnäolo-oikeus. Kaikkien poliittisten ryhmien mahdollisuus yhteistyöhön varmistettaisiin avoimuudella sekä yhteistyöllä valtuuston ja lautakuntien kautta.

C. Kuntani talous

 1. Kuntaliitokset ovat hyvä ratkaisu kuntien taloudelliseen ahdinkoon.
kyllä

 2. Olen valmis kuntaliitokseen/-liitoksiin oman kuntani kohdalla.
kyllä

 3. On parempi turvata kuntien palvelut verotuloilla kuin keventää kunnallisverotusta.
Kyllä.

 4. Kunnallisveroani voidaan korottaa jotta palvelut saadaan hoidetuiksi.
Kyllä

5. Kunnassani kunnallisvero on liian korkea.
ei

 6. Ehdokkaan kommentit kunnan taloutta koskien

Kuntien tulee olla taloudellisesti riittävän vahvoja kestääkseen erilaiset talouden heilahtelut ja voidakseen järjestelmällisesti kehittää asukkaidensa oloja. Kuntaliitokset ovat monissa tilanteissa hyvä keino varmistaa toimintakykyä.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tulisi liittää yhteen, koska alue on yhteinen niin silloin pitäisi kantaa vastuut ja nauttia eduista yhdessä. Yhteisessä kunnassa kunnanvaltuusto toimisi ihmisten suoremman poliittisen mandaatin alla kuin kuntayhteistyössä, jossa valitut edustajat edelleen valitsevat metropolihallintoa – asetelma on vaikeasti seurattava, huonosti ihmisille vastuussa ja siten epädemokraattinen. Lisäksi avoimuutta ja suoraa demokratiaa kehittämällä lisätään ihmisten vaikutusmahdollisuuksia.

Mieluummin korotan veroja kuin karsin hyvinvoinnille oleellisista palveluista. Hyvinvoiva ihminen on sijoitus, joka maksaa itsensä kuntataloudessakin moninkertaisesti takaisin. Pahoinvoivasta tulee enemmän kustannuksia. Hyvinvoiva ihminen rakentaa myös (taloudellisesti) hyvinvoivaa kuntaa.

D. Kuntani palvelut

 1. Kunnallani ei ole varaa huolehtia asianmukaisesti iäkkäistä ihmisistä.
ei

 2. Kunnassani pitää nykyistä enemmän yksityistää kunnallisia palveluja.
ei

 3. Yksityiset terveyspalvelut ovat tasokkaampia kuin kuntani julkiset terveydenhoitopalvelut.
ei

 4. Palvelujen turvaamiseksi olen valmis palvelumaksujen korottamiseen.
en

 5. Kannatan kaikille maksutonta kunnallista lasten päivähoitoa tulorajoista riippumatta.
en

 6. Kunnassani on panostettu liikaa urheilu- ja/tai kulttuurirakentamiseen.
ei

 7. Kirjastopalvelujen täytyy säilyä maksuttomina.
kyllä

 8. Koulujen iltapäiväkerhot on tehtävä pakollisiksi ja maksuttomiksi.
eos

 9. Koulujen opetusryhmäkoot tulee rajoittaa alle 30 oppilaaseen.
kyllä

 10. Ehdokkaan kommentit kunnan palveluita koskien

Ensimmäinen kysymys on epäselvä. Kuntani ei panosta mielestäni riittävästi iäkkäisiin ihmiseen, mutta varaa kunnalla olisi laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen palveluun myös heille.

Hyvinvointipalvelujen tulee olla tehokkaita ja ne tulee rahoittaa verotuksella, ei maksuilla. Esim. terveyspalvelujen ulkoistus ei takaa laadukasta ja kustannustehokasta palvelua. Pahimmassa tapauksessa laatua heikentämällä saavutetut ulkoistuksen voitot valuvat yksityisten yritysten veronkierron kautta verottajan ja suomalaisen yhteiskunnan saavuttamattomiin. On monia hyviä keinoja systemaattisesti kehittää terveyspalveluja ja itse hyvinvointia laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi.

En kannata palvelujen turvaamista palvelumaksujen korottamisella, vaan kunnallisverotusta progressoimalla.

Parhaiten ja kustannustehokkaimmin lasten maksuton kunnallinen päivähoito hoidettaisiin perustulon kautta, jolloin lasten hoitaminen kotona ja vanhempien aktivoituminen työelämään toimisi nykyistä joustavammin eikä muodostaisi toimeentuloloukkuja. Toistaiseksi voitaisiin porrastusta lisätä yläpäähän eli suurituloinen voisi maksaa suurempaa maksua päivähoidosta. Asiassa pitää huomioida myös yhdenvertaisuus lapsettomien ihmisten kanssa.

Kulttuuri pitää ymmärtää monipuolisesti: ei ole olemassa esim. “korkeakulttuuria” tai “matalaa” kulttuuria. Urheilu on oma kulttuurin muotonsa. Oleellista olisi ihmisten ymmärtää ja kokeilla erilaisia kulttuurin kokemisen muotoja, ja tämän mahdollistamisella kunnalla on oma tärkeä tehtävänsä. Parhaimmillaan kulttuuri antaa sisältöä ja tavoitetta elämään, joten vain itsetuhoinen leikkaisi siitä.

Kirjastot ovat laadukkaita lähipalveluita, ja ne tulee sellaisina säilyttää sekä niiden toimintaa edelleen kehittää. Kirjastoa ahkerasti käyttävien lasten tulee päästä niihin helposti yksin vaeltamatta puolen kaupungin läpi. Kirjasto, toisin kuin esimerkiksi sairaala, ei vaadi suurta yksikköä laadukkaaseen ja tehokkaaseen palveluun.

Iltapäiväkerhotoiminta on tärkeää nuorille ja lapsille, mutta pakollisuus ei mielestäni ole hyvä asia. Maksuttomuus sen sijaan on.

Pienemmät ryhmäkoot takaavat oppimisen laadun. Meillä tulee aina olla varaa sivistykseen.

E. Kuntani elinympäristö

 1. Kuntani on turvallinen paikka elää.
kyllä

 2. Kuntani tarjoaa minulle riittävän ammatillisen ja harrastuksellisen kehittymismahdollisuuden. Olen tyytyväinen täällä.
kyllä

 3. Kunnassani on liikaa maahanmuuttajia.
ei

 4. Maahanmuuttajia olisi hyvä olla tasaisesti kaikkialla Suomessa.
kyllä

 5. Ympäristön suojelua koskevia määräyksiä ja tavoitteita on noudatettava kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
kyllä

 6. Olen huolissani lasten koulunkäynnin ja sivistymisen tasosta kunnassani.
kyllä

 7. Opettajien tulisi saada käyttää fyysistä voimaa kurin palauttamiseksi, muutenkin kuin uhkaavissa tilanteissa tai oppilaan poistamiseksi luokasta.
ei

 8. Ehdokkaan kommentit kunnan elinympäristöä koskien
Helsinki on hyvä ja turvallinen paikka elää.

Ihmisten perusoikeudet asumiseen ovat yhtäläiset. Kenenkään asumista ei saa keinotekoisesti rajoittaa, vaan tehdä muilla keinoin asuinalueista heterogeenisiä. Mutta nämäkin kysymykset ovat valitettavan asenteellisia ja yksinkertaistavia.

Opettajille riittävät samat fyysiset keinot kuin kenelle tahansa muulle. Kuria ei ylläpidetä voimalla, ei koulussa eikä vapaassa yhteiskunnassa muutenkaan.

F. Perusarvot

 1. Pidän vapaa-aikaa  ja perhettä työuraa tärkeämpänä.
kyllä

 2. Uskon Jumalaan tai korkeampaan voimaan.
en

 3. Koulujen joulujuhlissa ja päättäjäisissä pitää saada laulaa uskonnollisia lauluja (Enkeli taivaan, suvivirsi,  jne.) ja esittää uskonnollisia kuvaelmia.
ei

 4. Ehdokkaan kommentit perusarvoihin liittyen

Vakaumus, poliittiset näkemykset ja mahdollinen usko ovat henkilökohtaisia asioita, joista jokaisen nuoren ja aikuisen tulee päättää itse. Hyvä kotikasvatus antaa mahdollisuuden ja arvopohjan, mutta ei indoktrinoi.

Kirkon sekä kunnan palvelut menevät usein pahasti sekaisin – viimeisin valitettava esimerkki on Kampin kappeli. Veronmaksajien rahoilla pitäisi kustantaa vain kaikille sopivia tiloja ja toimintamahdollisuuksia. Uskonnon tai esim. politiikan harjoittaminen kuuluu kunkin omaan piiriin, ei esim. päiväkoteihin, kouluihin tai virastoihin.

G. Harrastukset

 1. Harrastan liikuntaa
kyllä

 2. Luen kirjallisuutta
kyllä

 3. Pelaan tietokone- tai konsolipelejä
kyllä

 4. Viihdyn ulkona ravintoloissa ja baareissa
kyllä

 5. Käyn lavatansseissa
kyllä

 6. Käyn teatterissa
kyllä

 7. Käyn oopperassa
kyllä

 8. Sosiaalinen media on tärkeä osa elämääni.
kyllä

 9. Ehdokkaan kommentit harrastuksiin liittyen

Teen ja harrastan kaikkea sellaista, mikä tuntuu minulle sopivalta ja josta saan jotain irti. Omistan mm. RSO:n kausikortin ja toisaalta useamman tunnin tai päivän tietokonepelailusessiot ovat miellyttävää vaihtelua arkeen. Kaikkea pitää kokeilla, ennakkoluulottomasti.

H. Arkiarvot

 1. Todellisuuden ja elämän hallinta on nykyisin yhä vaikeampaa.
ei

 2. Holhoaminen on mennyt liian pitkälle. Ihmisten pitää myös kantaa vastuu itsestään.
ei

 3. Uskon ydinperheeseen.
ei

 4. Ehdokkaan kommentit arkiarvoihin liittyen

Uskon yhteiskunnan ja yksilöiden vastuuseen itsestä ja muista. Suurin osa hyvinvoinnista ja pahoinvoinnin torjunnasta mahdollistetaan yhteiskunnan tuella ja palveluilla. Kun lähtökohtia on riittävästi saatu tasoitettua jäljelle jää yksilön oma vastuu ja halut elämän suhteen. Erilaisuutta tulee kunnioittaa myös tässä.

Perhe monissa muodoissaan on hyvä asia, mutta elämä on yhtä arvokasta myös ilman perhettä tai ilman lapsia. Yhdenvertaisessa ja vapaassa yhteiskunnassa voi vapaasti olla oma itsensä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s