Äänioikeus 14-vuotiaille

Eikö tunnu hyvältä ajatukselta? Mietipä vastapainona satunnaista otantaa 30-60 -vuotiaista. Ymmärtävätkö kaikki he mitä äänestäminen merkitsee? Eivät. Suhtauvatko he siihen tarvittavalla vakavuudella? Eivät. Onko tässä joukossa merkittävää eroa satunnaiseen otantaan 14-vuotiaisiin? Ei.

Nuoret tulevat elämään aikuisia pidempään yhteiskunnassamme, jolloin heillä on enemmän syytä vaikuttaa. Retorisesti voisi leikitellä ajatuksella jakaa äänimäärät tällä perusteella: 14-vuotiaalle 3 ääntä, 44-vuotiaalle 2 ääntä, 74-vuotiaalle 1 ääni jne..

Äänestäminen ei ole vahva vaikuttamiskeino edustuksellisessa demokratiassa. Tehokkaampia ovat poliitikan seuraaminen, puolueaktivismi, ehdokkuus ja päättäjänä toimiminen. Myös osallistuminen erilaisiin kansalaisjärjestöihin tai näkyminen uusissa sekä vanhoissa medioissa on tehokasta. Heikkoudestaan huolimatta äänioikeus antaisi nuorille mahdollisuuden puolustautua. Oli kyse sitten henkisestä holhouksesta alá vaikka Saulisedän niksipirkka-kamppis tai yhdenvertaisista työelämäoikeuksista.

Liian korkeasta äänestysikärajasta on myös muita näkyviä seurauksia päätöksenteossa. Esimerkiksi kansanedustajiemme keski-ikä on 49 vuotta ja ikärakenne muutenkin vinoutunut. Nuorten äänioikeus auttaisi korjaamaan tätä epätasapainoa paljon tehokkaammin kuin kiintiöt tai valistuskampanjat.

Meidän tulee mielessämme erottaa äänioikeus muista ikään sidotuista oikeuksista ja täysi-ikäisyydestä. Äänioikeuden ikäraja on myös jatkuvasti muuttunut eli vuonna 1906 rajana oli 25 vuotta, vuonna 1944 21 vuotta ja vuonna 1972 18 vuotta.

Demokratiaan kasvattaminen tulee nähdä jatkuvana kaarena. Lasten parlamentti eli 9-14 -vuotiaille suunnattu vaikuttamiskanava on hyvä esimerkki kuinka vaikuttaminen on luonnollista iästä riippumatta. Koulut voisivat tehokkaammin opettaa yhteiskunnallista vaikuttamista jos ne pääsevät tukemaan nuoria heidän ensimmäisissä äänestyksissään. Sosiaalisen kasvamisen puolesta nuoret kykenevät tekemään valintoja äänestämällä ja äänioikeus edelleen tukisi heidän kehittymistään.

Olen ollut partiossa 7-vuotiaasta lähtien ja jos siellä jotain olen oppinut nuorista niin sen, että heillä on valtava kyky ja potentiaali yllättää myönteisesti – jos heille annetaan mahdollisuus. Olen skeptisempi 40 v. pukusetien kyvystä myönteisiin yllätyksiin ja avauksiin, mutta uskon toki heihinkin.

Äänioikeus tukisi myös nuorten voimaannuttamista ja omistajuutta yhteiskunnasta. Se olisi käsin kosketeltava todistus kuulumisesta yhteisöömme – nykyisen erottavuuden tunteen sijaan. Mieleen tulee myös muutama muu ryhmä, joille lisääntynyt omistajuus ja voimaantuminen voisi tehdä hyvää.

Nuorten äänioikeuden kustannukset ovat olemattomat. Miksi ei?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s