Äänestämättömyys

Ajattelin hieman analysoida syitä alhaiseen äänestysprosenttiin. Kirjoitan kolme postausta, joista ensimmäisessä keskityn äänestämisen epäonnistumisen syihin, toisessa onnistuneen äänestämisen syihin ja kolmannessa esitettyihin ratkaisuihin.

Äänestyksen epäonnistumiseen on kolme pääsyytä.

Ensinnäkin äänestäminen on liian vaikeaa. Tämä voi johtua huonosta säästä, vaivalloisesta matkasta äänestyspaikalle, voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen puutteesta, ajan puutteesta,  äänestystapahtuman pelottavuudesta tai muusta vastaavasta syystä.

Toisekseen annettu ääni on hylätty. Tämä voi johtua kyvyttömyydestä äänestyslipun täyttöön eli epäselvistä valintalistoista, unohduksesta äänestyskopissa tai huonosta käsialasta. Toisaalta se voi myös johtua sen tarkoituksellisesta väärintäytöstä, jonka motivaationa on joko halu äänestysprosessin tukemiseen tekemättä kuitenkaan valintaa ehdokkaiden välillä tai paljon todennäköisemmin tarkoituksellisesta protestista. Tarkoitus ei ilmene yksiselitteisenä, joten vaikka kirkkoveneiden piirtely äänestyslippuun on hyvin suomalaisen ujo tapa protestoida ei edustuksellisen demokratian mallimme sen vuoksi järky perustuksiltaan.

Tarkoituksellinen protestiääni on oikeastaan sama kuin kolmas vaihtoehto eli haluttomuus äänestää. Tätä voi aiheuttaa uskonpuute ehdokkaiden tai puolueiden suhteen, tunne yhden äänen merkityksettömyydestä, edellisten äänestyskokemusten tuottama pettymys, ymmärryksen puute vaihtoehtojen tai valintojen suhteen, uskonpuute äänestämisen vaikutuksesta oman tai lähipiirin suhteen, politiikan ja valintojen kokeminen liian monimutkaisia, tyytyväisyys nykyiseen tilanteeseen tai kasvuympäristössä opittu tapa olla äänestämättä.

Äänestämättömyys voi myös johtua sopivien puolueiden puutteesta, sopivien ehdokkaiden puuttumisesta listoilta tai siitä, ettei sopiva ehdokas erotu listoilta. Sopivien ehdokkaiden puuttumisessa on kolme pääsyytä.

Ensinnäkin halun puute mahdollisten ehdokkaiden osalta eli ei uskota yhden ehdokkuuden vaikuttavan asioihin, ei löydetä sopivaa puoluetta, pettymys aiempiin ehdokkuuksiin, ympäristön aktiivinen vaikuttaminen ehdokkuutta vastaan tai kasvuympäristöstä opittu kielteinen suhtautuminen ehdokkuuteen.

Toisekseen kyvyttömyys mahdollisten ehdokkaiden osalta eli varattomuus kustantaa riittävä kampanja tai maksaa ehdokasmaksuja, liian kiireinen elämäntilanne tai ehdokkuuden pelottavuus.

Kolmanneksi sopivien ehdokkaiden karsiutuminen puolueiden listoilta. Tämä voi olla seurausta aktiivisesta ja tarkoituksellisesta valinnasta puolueiden taholta tai passiivisemmin puolueen toimintamalleista. Aktiivisella valinnalla puolue voi tavoitella itselleen sopivaa jakaumaa erilaisista profiileista ja karsia puolueen linjoihin ja imagoon sopimattomia ehdokkaita. Passiivisesti voi puoluekoneisto piireineen ja paikallisjärjestöineen tuottaa ja kasvattaa tietynlaisia ehdokkaita, ehdokkaaksi pääseminen voi olla hankalaa ja esim. jäsenäänestysten takana tai ehdokkuuden mahdollisuudesta ja käytännöistä ei ole tietoa ajoissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s