Poliittisen IT-ohjauksen tarpeellisuudesta

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2012 (s. 45-50) nostetaan esille seudullisen IT-yhteistyön puuttumista ja pohditaan onko kaupungin kolmen erillisen IT-ohjausryhmän malli toimiva. Kaupunginhallitukselle esitettävässä lausunnossa KH selvittää mallin toimivuutta ja yhtyy pohtimaan onkohan tässä nyt jotain hallinnollista päällekkäisyyttä. Samoin yhdytään tarpeeseen seudullisen IT-yhteistyön kehittämisestä.

Virkamiehistö ja poliitikot eivät näe metsää puilta. Toki IT-asioista on hankala puhua, jos ei itse ole lähes alan ammattilainen. Osaamisen puuttuessa takerrutaan niihin oljenkorsiin, jotka itse ymmärretään eli esim. hallintorakenteeseen ja isompien yksiköiden yhteistyön tehokkuuteen.

IT-maailmassa asia on usein päinvastoin: iso ei ole tehokasta ja toimivaa, vaan ongelmat usein halutaan pilkkoa pienempiin osiin niiden ratkaisemiseksi ja toiminnallisen ja taloudellisen riskin pienentämiseksi. Sen jälkeen ne ovat skaalattavissa varsin laajalle käytölle ilman fyysisen maailman rajoitteita eli on sinänsä lähes sama hankkiiko kaupunki ohjelmistonsa yhdessä Espoon, vai Utsjoen, Oslon tai  Madridin kanssa. Maantieteellinen etäisyys on IT:ssä merkityksetön, enemmän painaa hankintaorganisaatioiden samankaltaisuus ja toimiva yhteistyökulttuuri.


Apotti-hanke osoittaa asian käytännössä. Hanke on liian iso onnistuakseen ja vaikka Espoo on samankokoinen naapurikunta samasta maasta saman seudullisen hallintorakenteen alla ei yhteistyö siltikään ole onnistunut organisaatioiden välillä. Kokeillaanko seuraavaksi jotain vähän uudempaa ja toimivampaa yhteistyön mallia tai toisia kumppaneita?


Helsingin Kaupungin suurin haaste IT:n tehokkaassa käytössä on kaupungin oma virastokeskeinen hallintorakenne eli jokainen virasto ja liikelaitos toimii omana hankintayksikkönään ja hankkii esim. omat ohjelmistonsa keskushallinnon tarjotessa keveitä koordinaatio- ja tukipalveluita (Projektipäällikkö- ja hankepäällikköpalvelut, Kokonais- ja IT-arkkitehtipalvelut, Käyttöliittymäkonseptointi, -suunnittelu ja käytettävyystutkimus, Vaatimusmäärittely ja hyväksymistestaus ja Tietoturvallisuuden palvelut) kuorrutuksena päälle.


Seurauksena tästä on hajanainen laatu ohjelmistoja hankittaessa ja monia kaupungin sisäisiä päällekkäisyyksiä, joiden ratkaiseminen olisi oleellisempaa kuin seudullisen yhteistyön virittely.


Virastokeskeisyydestä ei kuitenkaan kannata luopua, sillä toimialat ovat hyvin erilaisia. Tärkeää on varmistaa käytettyjen ohjelmistojen laatu, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Ilman virastojen autonomiaa on tarkoituksenmukaisuus liian suuressa vaarassa.


Kullakin kolmesta ohjausryhmästä on oma tehtävänsä enkä itse näe suurtakaan päällekkäisyyttä niiden välillä. Eron ymmärtää parhaiten, kun kiinnittää huomiota näissä ryhmissä kokoontuvilta henkilöiltä edellytettyyn toimivaltaan ja pätevyyteen.


Kaupunginjohtajan johtamalla tietotekniikkaohjelman koordinointiryhmällä haetaan kaupunginjohtajilta ja virastojen linjajohdolta käytännön hyväksyntää kaupunkiyhteisiin läpivietäviin ohjelman teemoihin. Ryhmä on myös kanava IT-keskustelulle keskushallinnon ja virastojen johdon välillä.


Rahoitusjohtajan johtaman tietohallinnon hankeohjaus-työryhmässä on on kysymys rahasta ja talousarviokytkennästä. Ryhmässä kokoontuvat virastojen budjetoinnista ja hankejohtamisesta vastaavat henkilöt, jotka usein eivät ole IT-alan ihmisiä.


Tietohallintopalvelujen johtoryhmässä kokoontuvat virastojen tietohallinto- ja tietotekniikkapäälliköt tai niiden vastaavat it-vastuuhenkilöt. Ryhmä ohjaa varsinaista it-tekemistä.


Ennemmin näen sen suuren työmäärän, joka Helsingin kaupungin kokoisessa yhteisössä on IT:n kohdalla edessä. Tai no, on ollut edessä jo 70-luvulta lähtien, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Huomioiden Helsingin kaupungin koon (4,4 MRD EUR ja 40149 työntekijää), rakenteen hajanaisuuden ja toimialojen moninaisuuden tuntuu IT:n ohjauksen rakenne jopa heppoiselta.


Lisäksi rakenne on silmiinpistävän virkamiesvetoinen, vaikka kaupungissa ei mitään suurta tapahdu ilman poliittisten ryhmien yhteistyötä. Onneksi KH:n alaisen IT-jaoston perustaminen antaa välineen IT:n vahvempaan ja laajempaan kehittämiseen hyvässä yhteistyössä lautakuntien, valtuuston ja KH:n päätöksentekijöiden kanssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s