Helsingin tietotekniikkajaoston jäseneksi

”…Viimeinen syksy
Byrokraatit virastoihin homehtukoon
teknokraatit näppäryyten sortukoon
aristokraatit nenäänsä venyttäköön
fallokraatit potenssin menettäköön…”
Pelle Miljoona
Helsingin Kaupunki perusti tietotekniikkajaoston ja valitsi minut jäseneksi. Olen innoissani, sillä jaostolla on hyvä mahdollisuus konkreettisesti vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluiden tehokkuuteen ohjaamalla kohtia parempia it-järjestelmiä. Kokoluokka on suuri. Kaupungilla on n. 100 miljoonan euron it-budjetti (pl. Apotti) ja yli 750 erilaista toimialasovellusta käytössä. Kaupungin järjestelmillä on myös laaja (potentiaalinen) käyttäjäjoukko eli yli 40 000 virkamiestä sekä 600 000 kaupunkilaista. Kaupungin virastoilla on hallussaan myös paljon dataa. Kaikesta tästä meidän helsinkiläisinä tulee ottaa mahdollisimman paljon irti!
Jaoston tulee arvioida nykyistä it-päätöksentekoa kaupungin kokonaisuuden kannalta, kehittää kaupungin it-ekosysteemiä kokonaisuutena ja lisätä avoimen datan, rajapintojen ja lähdekoodin käyttöä.
Kaupunki ei voi enää nykyiseen malliin rahoittaa it-firmojen tuotteistamiskuluja maksamalla suljetusta lähdekoodista. Ostotoiminnasta syntyvät toimittajaloukut takaavat firmoille helpot rahat tuleviksi vuosiksi. Kaupunki ei voi jatkaa nykyistä politiikkaansa ja toimia lypsylehmänä pienelle joukolle hovihankkijoita, jotka toimittavat laaduttomia tai epäonnistuneita järjestelmiä, kuten 400 000 € Facta-Ahjo. Lisäksi kaupungin tulisi muistaa vastuunsa alan kehityksessä, sillä kaupungin laaduton ostaminen vääristää alan kilpailua ja heikentää alan laadun kehitystä Suomessa.
Jaoston tulisi antaa tukea lautakuntien it-päätöksenteolle. Liian usein lautakuntien jäsenet ymmärtävät tai haluavat ymmärtää varsin vähän it-järjestelmien hankinnasta ja elinkaariajattelusta. Seurauksena tuhlataan rahaa, luodaan toimittajaloukkoja, hankitaan laaduttomia järjestelmiä ja aiheutetaan hankaluuksia kaupungin it-ekosysteemille. Ei kuitenkaan ole välttämätöntä luoda kaupunkiin liian keskitettyä it-päätöksentekoa, sillä virastojen pitää tehokkuuden ja laadun vuoksi olla omien järjestelmiensä herroja.
Hankinnat liittyvät usein virastojen toimintamallien kehittämiseen, joka tapahtuu parhaiten askel kerrallaan, aina edellisestä oppien. Hyödyllistä olisi siirtyä iteratiivisiin hankintamalleihin ja uskaltaa kokeilla uusia asioita pienillä, mutta jatkuvilla panostuksilla. Iteratiivinen toimintamalli edellyttää virkamiehiltä halua kokeilla ja valmiutta onnistua tai epäonnistua nopeasti. It-järjestelmien hankintaa tuleekin helpottaa ja lisätä suurten ja kalliiden epäonnistumisten vähentämiseksi.
Ketteryyden karmivana vastaesimerkkinä HUS-hanke Apotti on kokonaisuutena pitkäkestoinen, hintava, vaikutuksiltaan sekä tekijäjoukoltaan hyvin laaja ja toiminnallisuuksiltaan monimutkainen hanke. Hankkeen riskien yhdistelmä on liian suuri etenkin ollakseen nykyiseen tapaan demokraattisen poliittisen ohjauksen ulkopuolella.
Apotilla voi olla ikäviä sivuvaikutuksia nykyisten sosiaali- ja terveyspuolen tietojärjestelmien toiminnalle ja kehitykselle, jollei Apotin aikatauluja, toiminnallisuuksien tarkempia kuvauksia ja tärkeysjärjestystä saada pian luotua. Tätä kuitenkin epäilen huomioiden hankkeen suuret riskit ja epävarmuudet. Huomioitava on, että etenkin sosiaalipuolen toiminnallisuudet ovat helposti lapsipuolen asemassa Helsingin ollessa niiden ainoa tarvitsija. Jaoston tuleekin parhaansa mukaan pienentää hankkeen riskejä ja haittavaikutuksia kaupungille.
Mutta, katsotaan mihin suuntaan jaoston työ lähtee ja kuinka hyvin kaupungin organisaatio osaa ottaa jaostosta parhaan hyödyn irti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s