Virheitä tulee myös jatkossa Helsingin ohjelmistoihin

Helsingin Sanomat uutisoi virheestä Helsingin sähköisessä avustusjärjestelmässä. Kaupunki ei kuitenkaan tule koskaan hankkimaan virheetöntä softaa, koska sellaista ei ole olemassa. Olennaisempaa olisi pohtia millä hinnalla (hankinta, ylläpito, jatkokehitys), laadulla (käytettävyys, tietoturvallisuus, suorituskyky jne.) ja toiminnallisuuksilla kaupunki ohjelmistonsa hankkii. Ohjelmistoja hankittaessa on monia asioita, joista ei kannata maksaa nyt tai myöhemmin ja monia bugeja, joita ei kannata korjata.


Yhden bugisen softan sijaan tulee pohtia kaupungin IT-ekosysteemin kokonaisuutta ja siihen liittyen ohjelmistotuottajiamme laadukkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Esimerkiksi monasti tuntuu, että kun jokin toimialaan erikoistunut ohjelmistoyritys on saanut jalkansa tietyn viraston ovenväliin ostetaan tältä tutulta toimittajalta räätälöityinä kaikenlaisia mustalaatikkototeutuksia (eli suljetun lähdekoodin toteutuksia, joissa toimittaja omistaa koodin eikä jaa sitä esim. kaupungille.). Eli käytännössä kaupunki maksaa toimittajan uusiin teknologioihin tutustumisen ja ko. ohjelmiston tuotteistamisen kustannukset.


Monet kaupungin hankinnat epäonnistuvat, kuten varavaltuutettu Petra Malin valtuustossa esiin nostama yli 400 000 € maksanut Rakennusvalvontaviraston yritys yhdistää Facta Ahjoon. Toiset, kuten mainittu Ahjo, ovat heikkolaatuisia ja vaativat kaupungin kannalta kalliita korjauksia ja parannuksia. Ohjelmistoja hankittaessa kaupungille aiheuttaa kustannuksia myös puutteellinen elinkaarikustannusten suunnittelu ja syntyvät toimittajaloukut.


Kaupunki on suuri, yleishyödyllinen ja monialainen toimija eivätkä kaupungin perustehtävät muutu yhtä usein kuin monien firmojen. Tästä johtuen kaupungin kannattaisi panostaa enemmän avoimeen lähdekoodiin, avoimiin rajapintoihin ja datan avoimuuteen.


Kaupungin IT-kokonaisuuden pohdinnassa voisivat kaupungin omien virkamiesten lisäksi hyvin olla mukana kolmatta tehtäväänsä toteuttamassa yliopistot tutkimuksen ja seminaarien muodossa.


Tulee muistaa että, tietotekniikkajaoston rooli on neuvoa-antava ja vastuun ohjelmistohankinnoista kantavat edelleen virastot (lautakunnat), hankintakeskus (teknisten palveluiden lautakunta), kaupunginhallitus ja valtuusto. Paljon riippuu siitä kuinka jaoston neuvoja ja ohjeita kuunnellaan ja toteutetaan. Monissa kymmenissä hankkeissa pallo jo pyörii eikä jaosto ennätä niihin paljoakaan puuttumaan, suurimpana esimerkkinä mainittakoon Apotti. Jos nykyisen muotoinen tietotekniikkajaosto olisi ollut olemassa ei Apotti olisi todennäköisesti päässyt valtuustossa läpi näin puutteellisena ja riskialttiina kokonaisuutena.

Ja jos jollekin jäi Hesarin jutusta sellainen kuva, että tietotekniikkajaosto on sellainen elin, joka omin pikku kätösin testaa softia syöttäen kenttiin ääkkösiä, niin se kannattaa unohtaa heti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s