Appelsinin väärää kiitollisuutta – naisten äänioikeus 1906 oli sosialistinaisten ansiota ja 1905 suurlakon seurausta

Naisten äänioikeudesta 1906 tulee kiittää sosialistisia naisjärjestöjä ja työväenliikkeen käynnistämää vuoden 1905 suurlakkoa ja  – ei sitä etteivät ”miehet olleet pelkkiä konservatiivisia änkyröitä”.

1900-luvun alussa Venäjän valtakunta natisi liitoksistaan, hävityn Japaninsodan seurauksena aloitettu suurlakko antoi käyttövoimaa monille yhteiskunnallisille uudistuksille eikä konservatiiveistä ollut enää salpaamaan ajan virtaa. Taistelu naisten äänioikeudesta Suomessa linkittyi taisteluun yleisen äänioikeuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta.

Sosialististen naisjärjestöjen organisoituminen kysymyksen taakse nosti sen osaksi sosialistien eturivin agendaa.

”Teollisuuspaikkakunnilla naiset järjestivät laajoja kokouksia ja kulkueita. Tulkaa kaikki, joilla vielä on nuori sielu vaikka vanhemmassakin ruumiissa, niin vaimot kuin neitosetkin, keskustelemaan yhteisistä asioista! Joulukuussa 1905 tilaisuuksiin osallistui yli 20 000 naista 63 paikkakunnalla.”

Porvarilliset naisjärjestöt vastustivat äänioikeuden myöntämistä työläisnaisille, mutta halusivat sen kuitenkin itselleen.

”Asetelma oli omiaan häivyttämään äänioikeuskysymyksen sukupuoliluonnetta ja heikentämään porvarillisen naisliikkeen argumenttivoimaa. Niinpä sisaruusrintaman yhdistämiseksi suunniteltu kokouskin joulukuussa 1904 tuotti päinvastaisen tuloksen. Sen sijaan että tapaaminen olisi koonnut naiset sukupuolittuneen erillisvaatimuksen taakse, siitä muodostui kahden rintaman aggressiivinen välienselvittely, jossa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus nostettiin näkyvästi porvarillisen naisliikkeen äänioikeustavoitteen vastavaatimukseksi.”

Samat rintamalinjat tulivat esille vuosien 1904-1905 valtiopäivien käsittelyssä. Aatelis- ja porvarissäädyt vastustivat yleistä äänioikeutta ja samaten naisten äänioikeutta. Pappissääty asettui kannattamaan yleistä äänioikeutta, mutta vain miehille. Ainoastaan talonpoikaissääty asettui kannattamaan molempia.

Taistelu naisten äänioikeudesta osana yleistä äänioikeutta oli ensisijaisesti luokkataistelua. Kysymys oli sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta eikä pelkästä sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Vasta suurlakko 1905 ja työväenliikkeen johtamat mielenosoitukset sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta ajoivat säätyvallat luopumaan vallasta ja siirtymään demokraattisempaan yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ja yksikamariseen parlamenttiin.

Sittemmin tämä työväenliikkeen käynnistämä uudistusten aalto tylpistyi porvarien harjoittamaan vastarintaan (mm. eduskunnan hajottaminen venäläisten kanssa, 8-tuntisen työpäivän vastustus ja kunnallisdemokratian epädemokraattisuus). Turhautuminen johti SDP:n sisällissotaan. Punaisten tappio sodassa aiheutti konservatiivisen valkoisen Suomen synnyn. Sotavankien joukkohautojen päälle rakennetussa ensimmäisestä tasavallassa ei työväenliikkeen punalippua saanut heilutella eikä oikeudenmukaisuus edistynyt. Uudistustyöhön päästiin takaisin vasta tämän hukatun vaiheen jälkeen.

Yhteiskunnalliset uudistukset eivät tänäpäivänäkään tapahdu ilman työtä ja taistelua. On erityisen harhaanjohtavaa kuvitella niiden tapahtuvan konservatiivien, eliitin tai patriarkaatin suopeudesta, joita kohtaan meidän tulisi nyt Appelsinin sanoin olla kiitollisia. Pah!

Käsiä ei siis tule liittää yhteen hartaan kiitoksen merkeissä, vaan osana vuosisataista edistyksen ja poliittisen taistelun velvoittavaa perinnettä puristaa käsi nyrkkiin taistelussa sosiaalisen oikeuden ja yhdenvertaisuuden puolesta.

Ei sotaa kansojen välille, ei rauhaa luokkien välille.

Lähteet:
http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/aanioikeus/artikkelit/suurlakko.htm
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1900-18/aanioikeus.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_%C3%A4%C3%A4nioikeuden_historia
https://johnriddell.wordpress.com/2015/03/04/finland-1906-the-revolutionary-roots-of-womens-suffrage-an-international-womens-day-tribute/
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/eduskuntaan_tai_lakkoon_

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s