IT-politiikka, avoin lähdekoodi ja kansantalous

Eduskunta ei säädä haluamiaan lakeja tietojärjestelmien korkeiden muutoskustannuksen vuoksi ja hallitusneuvotteluissa torjutaan puolueiden vaatimuksia vedoten tietojärjestelmien rajoitteisiin. Vaalien alla kaikki puolueet tarjoavat kasvua nimenomaan IT:n kautta – antamatta kuitenkaan konkretiaa toiveilleen. Olemme IT-politiikan murroksessa, jossa jotkut poliitikot kamppailevat opetellakseen uusia käsitteitä kun taas toiset eivät edes yritä, ehkä haikaillen mennyttä. Menneeseen ei kuitenkaan ole paluuta, vaan muutos vain kiihtyy.


Käsitteet ohjelmistojen kehityksestä ja datasta eivät kuitenkaan ole uusia, vaan ovat vakiintuneet viimeistään 1970-luvulla. Silloin valtio panosti luomalla alalle uutta koulutusta niin yliopistoihin kuin opistotasolle. Esimerkiksi isäni kouluttautui datanomiksi ATK-instituutissa ja jatkoi sen päälle ekonomiksi kauppakorkeakoulussa. Äitini luki matematiikkaa ja tietojenkäsittelyoppia yliopistossa ja siirtyi sieltä suoraan töihin pankin atk-osastolle. Yksityinen sektori panosti alan pidempiaikaiseen menestykseen erityisesti koulutuksen ja henkilöstön osalta, työsuhteet olivat pidempiä, työntekijät sitoutuivat ja asiantuntijoita koulutettiin jatkuvasti myös töissä.


Jos joskus törmäätte maaseudulla erilaisten suomalaisten firmojen koulutus- ja kongressikeskuksiin, jotka nykyisin ovat tyhjinä tai toisessa käytössä, voitte aistia mennyttä aikaa. Panostus työntekijään tuotti tulosta ja esimerkiksi pankkien IT-osastojen kehittämä viitemaksujärjestelmä oli aikanaan kansainvälinen edelläkävijä. Puheet Suomesta IT:n edelläkävijänä juontavat juurensa näistä ajoista ja teoista. Sittemmin tilanne on muuttunut. Firmat kiinnittivät enemmän huomioita talouskvartaaleihin ja IT:stä tuli kustannuserä eikä uuden liiketoiminnan tai innovaatioiden lähde.


2010-luvulle tultaessa tietojärjestelmien ja datan merkitys yhteiskunnalle on moninkertaistunut. Lähes kaikki johtamis- ja asiantuntijatyö hallinnossa, johtamisessa, koordinaatiossa, asiakaspalvelussa ja kehitystehtävissä tehdään tarkoitukseen kehitetyillä tietojärjestelmillä. Esimerkiksi pelkästään Helsingin kaupungilla on käytössään yli 800 räätälöityä ohjelmistoa kaupunkilaisten tarpeiden ja kunnan velvoitteiden täyttämiseksi. Dataa kaupungilla syntyy arkistoitavaksi vuodessa arviolta 700 GT. Lähes kaikki päivittäiseen työntekoon tarvittava tieto on yhden tai useamman järjestelmän takana ja työnteon nopeus on usein suoraan riippuvainen järjestelmien käytettävyydestä. Kyse on valtavasta tehostumisesta ja monen rutiinitehtävän häviämisestä. Tietotekniikalla luodaan täysin uudenlaisia palveluita tai tuotteita nykyisiin tarpeisiin, jonka lisäksi tietotekniikka myös luo uusia tarpeita.


Tämä vaikuttaa poliitiikkaan. Poliitikot hyötyvät merkittävästi, jos ymmärtävät oman alansa tietojärjestelmien ja datan rajoituksia ja ominaisuuksia. Tämän ymmärryksen puute aiheuttaa nykyisin julkisille tietojärjestelmille vuosittain ainakin kymmenien miljoonien muutoskustannukset lakimuutoksien muodossa. Kyse on todennäköisesti suurimmasta eduskunnan työn aiheuttamasta piilokustannuksesta. Demokratiaa ei tietenkään tule tämän perusteella rajoittaa. Sen sijaan poliitikkojen tulee opetella IT-politiikkaa riittävästi hallitakseen maata kustannustehokkaimmalla tavalla ja hyödyntääkseen tehokkaasti IT:n avaamia mahdollisuuksia!


IT-politiikalla ja etenkin julkisella ostotoiminnalla on myös suorempaa kansantaloudellista vaikutusta. Vuosikymmeniä jatkunut käytäntö ostaa mustalaatikkojärjestelmiä avoimen lähdekoodin sijaan ja painottaa hintaa liikaa ohitse laadun ja elinkaariajattelun on synnyttänyt Suomeen paljon heikkotasoista IT-teollisuutta, kuten esimerkiksi otsikoissa usein esiintyvät Tieto ja Accenture, joilla ei ole kykyä kilpailla kansainvälisesti uusilla tuotteilla. Näiden yritysten kansantaloudellisesti tuhoisa liiketoimintamalli on maksimoida julkisen rahastus toimittajaloukkujen avulla ja tehdä laadullisesti keskinkertaista tai heikkoa softaa ilman elinkaariajattelua. Tämä osittainen monopoliasema ei auta yrityksiä tai niissä töissä olevia kehittymään kansainvälisessä IT-kilpailussa vaaditulle tasolle. Erittäin harvassa ovat tämän julkisen ostotoiminnan synnyttämät kansainväliset IT-menestystarinat. Toimittajaloukku on selkeästi myös toimitusloukku, sillä se sitoo paitsi ostajan niin myös toimittajan kädet ja tuloksena on heikkolaatuista softaa. Jonkin verran näitä tuotteita myydään muille suomalaisille kunnille, mutta siihen se sitten jääkin.


Tämän pitää muuttua.


Ratkaisuna on tehostaa markkinatalouden kilpailumekanismia ostamalla kaikki julkiselle tuotettu koodi avoimena lähdekoodina. Tällöin kilpailu firmojen välillä on tiukentuu tai oikeammin monopoliasemien ja loukkujen pirstoutumisen myötä normalisoituu. Asiakas voi helpommin vaihtaa toimittajaa, jos tämä jää syystä tai toisesta puutteelliseksi. Tämä pakottaa firmat nostamaan ohjelmistotuotantonsa ja palvelunsa laatua, jolloin niiden mahdollisuudet kansainvälisessä kilpailussa vastaavasti paranevat merkittävästi. Samalla työntekijöiden osaaminen kehittyy vaatimustason noustessa ja aivovaihto ulkomaiden kanssa lisääntyy. Toimittaja voi myös helpommin vaihtaa suuntaa eli siirtää tai myydä liiketoimintaansa eteenpäin.


Avoimen lähdekoodin päälle syntyy parempaa kilpailua kuin suljetun. Toimittajien ei kannata kilpailla koodin omistamisella, vaan koodiin liittyvällä asiantuntemuksella.

CA0Tj9UWYAAylh6.jpg
[insertcompanyhere] the world’s largest software company owns no source code!


Julkinen on yksityistä vieläkin paremmassa asemassa hyötyäkseen avoimesta lähdekoodista. Yritykset käyttävät paljon rahaa, kehittelevät palkitsemisjärjestelmiä ja palkkaavat erityisiä “yhteisöupseereita” luodakseen tuotteidensa ympärille IT-ekosysteemeitä ja yhteisöjä. Julkisella nämä yhteisöt olisivat valmiina ja motivaatiokin olemassa – hyödynnys on kuitenkin pientä. Modernit tiiviit kaupunkiyhteisöt ja internetin kautta toimivat verkostot ovat se tila, jossa avoimen lähdekoodin, datan ja rajapintojen ääreen voivat kaupunkilaiset, yritykset, virkamiehet, järjestöt kokoontua tekemään tehokasta ja kaikkia hyödyttävää yhteistyötä.

Jos kynnys kontribuoida julkisiin ohjelmistoihin on matala syntyy näissä tiloissa nopeita ja tehokkaita yhdessä tekemisen syklejä josta hyötyvät taas kaikki. Avointa lähdekoodia voidaan arvioida julkisesti, sitä voidaan paljon helpommin ja halvemmalla integroida toisiinsa, siihen voivat kansalaiset, firmat ja yhteisöt tuottaa lisäosia nopeammin, halvemmalla ja lähempänä lisätoimintojen tarvetta, jolloin myös laatu ja etenkin käytettävyys on parempi. Synergia nousee nopeasti eksponentiaaliseksi. Tuloksena saamme kustannussäästöjä, parempia palveluja, uusia yrityksiä ja tuotteita, myyntiä, tulosta sekä työpaikkoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s