Kotron olkinuket ja digiopetuksesta puhumisen tärkeys

Kotro saapuu paikalle olkinukkeineen hieman myöhässä päätöksenteon kannalta, sillä Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelmaa vuosille 2016-2019 on käsitelty keväästä asti. Tärkeää keskustelu on kuitenkin nytkin. Lautakunta voi hyvinkin vielä tarkentaa mittareitaan ja asia tuskin on viimeistä kertaa lautakunnan pöydällä.

Kritiikissään Kotro irrottaa muutaman yksityiskohdan digitalisaatio-ohjelman mittariston kokonaisuudesta, joista yksi on digilaitteiden käyttöaste:

”Viime viikolla lautakunta käsitteli muun muassa lukio-opetusta. Se haluaa määrätä, että digilaitteet ovat mukana 70 prosentissa lukio-opiskelusta.”

Kritiikin kohteena olevassa osassa mittaristoa lukee nimittäin myös että:

”Oppilaat ja opiskelijat käyttävät tietoteknologiaa yhtenä työkaluna, osana opiskeluaan ja oppimistaan” (painotus kirjoittajan)

mikä on varsin väljä muotoilu. Ehkä liian väljä ja epämääräinen. Tästä pitäisikin puhua tarkemmin.

Keskustelua ei ole auttanut tämä jopa hieman luddiittimainen takertuminen laitteisiin. Keväällä myös Hesari takertui hieman liikaa nimenomaan näihin laitteisiin. Ehkä laitteet konkretisoivat monelle digitalisaatiota samoin kuin paperi ja kynä konkretisoivat kaunokirjallisuutta?

Kotro sanoo: ”Filosofian kursseilla meillä on tapana keskustella ja väitellä. Järjestetyn väittelyn päätteeksi voi olla kiinnostavaa pitää vaikka sähköinen äänestys väittelyn voittajasta. Mutta se ei riittäisi: äänestykseen menee liian vähän aikaa väittelyyn verrattuna, digiprosentit paukkuisivat pahasti punaisella. Elävälle dialogille ei jää tilaa, kun pitäisi kaivaa digivehkeet esiin.”.

Tämä on huono esimerkki tietoteknologian käytöstä ja tässä vain automatisoidaan asia, joka on jo käytössä fyysisessä maailmassa käyttämättä tietoteknologian tuomia mahdollisuuksia hyväkseen. Luontevampaa olisi esimerkiksi käyttää laitteita apuna keskustelussa (kaivaen lisää tietoa nopeasti osaksi keskustelua) tai esim. antaa kaikkien pisteyttää ja arvioida toisten argumentteja kesken väittelyn keskeyttämättä puhujaa. Toki tästäkin on olemassa fyysisen maailman esimerkki eli anarkistien käsimerkit, mutta asian voisi viedä pidemmälle. Samoin väittelyitä voisi pelillistää ja innostaa opiskelijoita kehittämään argumentaatiotaan pistetilastojen avulla. Tai mitä vain muuta kuin yksi äänestys :)

Lukemisen Kotro myös niputtaa erilliseksi toiminnoksi laitteiden käytöstä. Itse luen esim. historiankirjoja ja vähän väliä nappaan esille älypuhelimen ja tarkistan faktoja ja mielenkiintoisia sivupolkuja, joita kirjassa ei ole aikaa tai tilaa käsitellä minulle sopivalla laajuudella. Luen siis kirjaa, ja käytän teknologiaa *apuna*, jotta opin enemmän. Juuri kuten opetuslautakunta mittareissaan päätti. Tämä ei ole ”poukkoilua”, kuten Kotro asiaa kuvaa.

Samoissa mittareissa myös puhutaan opettajien täydennyskoulutuksesta aiheeseen, johtamisen muuttamisesta ja pedagogisen toimintakulttuurin muutoksesta – nämä tuskin kaventavat opettajien autonomiaa Kotron esittämällä tavalla.

En tiedä mistä osasta opetusviraston suunnitelmia Kotro on löytänyt ”digikonsultit” ja ”markkinamiehet”. Ehkä hän itse osaa avata ajatuksenjuoksuaan? Tärkeää toki näissäkin tietojärjestelmähankinnoissa on hankintojen pilkkominen riittävän pieniksi palasiksi kotimaisuusasteen kasvattamiseksi ja monopoliasemien sekä toimittajaloukkujen estämiseksi.

Muutoin Kotrolla on hyviä ajatuksia mm. ilmiöpohjaisuudesta, kouludemokratiasta, keskustelun tärkeydestä ja liiallisuuksiin menemisestä digitaalisuudessa – ja osittain juuri siksi meidän pitää osata puhua asiasta myös hyvin konkreettisesti käytännön esimerkkien avulla.

Jos Suomi haluaa pysyä yhtenä parhaista koulumaista ja edelleen nousta uusille tasoille, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua opetuksen digitalisaatiossa. Vasta aluillaan oleva digitalisaatio on monimutkaisin yhteiskunnallinen ilmiö ja suurin mahdollisuus (hyvässä ja pahassa) ihmiskunnan historiassa, kuitenkin suurin osa ihmisistä (päättäjät mukaan lukien) ymmärtää asiaa huonosti. Tarvitsemme enemmän sekä teoreettista että konkreettista keskustelua aiheesta – mielellään samoissa teksteissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s