Blogi

Kotron olkinuket ja digiopetuksesta puhumisen tärkeys

Kotro saapuu paikalle olkinukkeineen hieman myöhässä päätöksenteon kannalta, sillä Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelmaa vuosille 2016-2019 on käsitelty keväästä asti. Tärkeää keskustelu on kuitenkin nytkin. Lautakunta voi hyvinkin vielä tarkentaa mittareitaan ja asia tuskin on viimeistä kertaa lautakunnan pöydällä.

Kritiikissään Kotro irrottaa muutaman yksityiskohdan digitalisaatio-ohjelman mittariston kokonaisuudesta, joista yksi on digilaitteiden käyttöaste:

”Viime viikolla lautakunta käsitteli muun muassa lukio-opetusta. Se haluaa määrätä, että digilaitteet ovat mukana 70 prosentissa lukio-opiskelusta.”

Kritiikin kohteena olevassa osassa mittaristoa lukee nimittäin myös että:

”Oppilaat ja opiskelijat käyttävät tietoteknologiaa yhtenä työkaluna, osana opiskeluaan ja oppimistaan” (painotus kirjoittajan)

mikä on varsin väljä muotoilu. Ehkä liian väljä ja epämääräinen. Tästä pitäisikin puhua tarkemmin.

Keskustelua ei ole auttanut tämä jopa hieman luddiittimainen takertuminen laitteisiin. Keväällä myös Hesari takertui hieman liikaa nimenomaan näihin laitteisiin. Ehkä laitteet konkretisoivat monelle digitalisaatiota samoin kuin paperi ja kynä konkretisoivat kaunokirjallisuutta?

Kotro sanoo: ”Filosofian kursseilla meillä on tapana keskustella ja väitellä. Järjestetyn väittelyn päätteeksi voi olla kiinnostavaa pitää vaikka sähköinen äänestys väittelyn voittajasta. Mutta se ei riittäisi: äänestykseen menee liian vähän aikaa väittelyyn verrattuna, digiprosentit paukkuisivat pahasti punaisella. Elävälle dialogille ei jää tilaa, kun pitäisi kaivaa digivehkeet esiin.”.

Tämä on huono esimerkki tietoteknologian käytöstä ja tässä vain automatisoidaan asia, joka on jo käytössä fyysisessä maailmassa käyttämättä tietoteknologian tuomia mahdollisuuksia hyväkseen. Luontevampaa olisi esimerkiksi käyttää laitteita apuna keskustelussa (kaivaen lisää tietoa nopeasti osaksi keskustelua) tai esim. antaa kaikkien pisteyttää ja arvioida toisten argumentteja kesken väittelyn keskeyttämättä puhujaa. Toki tästäkin on olemassa fyysisen maailman esimerkki eli anarkistien käsimerkit, mutta asian voisi viedä pidemmälle. Samoin väittelyitä voisi pelillistää ja innostaa opiskelijoita kehittämään argumentaatiotaan pistetilastojen avulla. Tai mitä vain muuta kuin yksi äänestys :)

Lukemisen Kotro myös niputtaa erilliseksi toiminnoksi laitteiden käytöstä. Itse luen esim. historiankirjoja ja vähän väliä nappaan esille älypuhelimen ja tarkistan faktoja ja mielenkiintoisia sivupolkuja, joita kirjassa ei ole aikaa tai tilaa käsitellä minulle sopivalla laajuudella. Luen siis kirjaa, ja käytän teknologiaa *apuna*, jotta opin enemmän. Juuri kuten opetuslautakunta mittareissaan päätti. Tämä ei ole ”poukkoilua”, kuten Kotro asiaa kuvaa.

Samoissa mittareissa myös puhutaan opettajien täydennyskoulutuksesta aiheeseen, johtamisen muuttamisesta ja pedagogisen toimintakulttuurin muutoksesta – nämä tuskin kaventavat opettajien autonomiaa Kotron esittämällä tavalla.

En tiedä mistä osasta opetusviraston suunnitelmia Kotro on löytänyt ”digikonsultit” ja ”markkinamiehet”. Ehkä hän itse osaa avata ajatuksenjuoksuaan? Tärkeää toki näissäkin tietojärjestelmähankinnoissa on hankintojen pilkkominen riittävän pieniksi palasiksi kotimaisuusasteen kasvattamiseksi ja monopoliasemien sekä toimittajaloukkujen estämiseksi.

Muutoin Kotrolla on hyviä ajatuksia mm. ilmiöpohjaisuudesta, kouludemokratiasta, keskustelun tärkeydestä ja liiallisuuksiin menemisestä digitaalisuudessa – ja osittain juuri siksi meidän pitää osata puhua asiasta myös hyvin konkreettisesti käytännön esimerkkien avulla.

Jos Suomi haluaa pysyä yhtenä parhaista koulumaista ja edelleen nousta uusille tasoille, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua opetuksen digitalisaatiossa. Vasta aluillaan oleva digitalisaatio on monimutkaisin yhteiskunnallinen ilmiö ja suurin mahdollisuus (hyvässä ja pahassa) ihmiskunnan historiassa, kuitenkin suurin osa ihmisistä (päättäjät mukaan lukien) ymmärtää asiaa huonosti. Tarvitsemme enemmän sekä teoreettista että konkreettista keskustelua aiheesta – mielellään samoissa teksteissä.

Mitä muita #itjuttuja opettaa kouluissa kuin koodausta?

Koodaamaan on hyvä oppia, ja pienen ohjelman oppii tekemään n. 10-20 tunnissa. Yleissivistävät digitaaliset kansalaistaidot pitävät kuitenkin sisällään paljon enemmän. Alla listattuna muutamia esimerkkejä.

  • Ymmärrys tietotekniikan tasoista – raudasta (erilaiset tutut laitteet) järjestelmätasojen kautta käyttöliittymään
  • Eri tyyppiset ohjelmat ja niiden käyttö
  • Algoritmiset taidot ja tietorakenteet
  • Ohjelmoinnin osaaminen
  • Perusohjelmiston kehityksen ymmärtäminen – kuinka niitä tuotetaan?
  • Tiedonhaku, tiedon käsittely haettavaksi
  • Datan käsittelyä
  • Perustaitoja netin käyttöön
  • Ymmärrys internetin tasoista, mitä kaikkea siellä on fyysisesti ja softan tasolla
  • Tietoturva ja yksityisyydensuoja oman käytön kannalta (omat laitteet, palvelut data)

Käytännön harjoituksia voi keksiä paljon: esim. käyttöjärjestelmän asentaminen, koneen siivous, oman sovelluksen / appsin kirjoittaminen jne.

Kaikkien näiden teemojen tulee kulkea läpileikkaavasti kaikessa opetuksessa ja nousujohteisesti eri luokka-asteilla. Näitä ei tule opettaa eristettynä muusta pelkkänä omana saarekkeenaan eikä vain jossain tietyssä iässä.

Kunnia näiden ideoiden kokoamisesta kuuluu Vasemmistoliiton IT-poliittiselle työryhmälle eli Vapaan Tiedon Vasemmistolle.

Vasemmisto puolueista it-poliittisesti edistyksellisin

#avoimetrajapinnat #itekosysteemit #standardit #avoindata #avoinlähdekoodi #käyttäjäystävällisyys #ithankintapolitiikka #toimittajaloukut #pienyrittäjyys #työaikapankit #reaaliaikainenverotus #linux #digitaalisettaidot #tekninenmassavalvonta

Vasemmiston puoluekokouksessaan Oulussa 12.6.2016 päättämissä tavoitteissa on paljon merkittäviä it-poliittisia linjauksia – enemmän kuin millään muulla suomalaisella puolueella.

Verkostotyö kannattaa – ja jatkuu

Vapaan Tiedon Vasemmisto (eli valtakunnallinen verkosto tiedosta, sananvapaudesta, julkisista it-hankinnoista, vapaista ohjelmista, tietovuotajista ja tulevaisuuden teknologiasta kiinnostuneille vasemmiston vaikuttajille) ideoi, muotoili ja lobbasi monia it-poliittisia ehdotuksia niin ennen kokousta kuin itse puoluekokouksessa. Nämä it-poliittiset linjaukset ovat tämän yhdessä tehdyn työn hedelmä – siitä suuri kiitos kaikille meille työtä tehneille!

Kuitenkin näiden tavoitteiden ulkopuolelle jäi monia muita ideoita, jotka tulisi mielestäni työstää alemman tason it-poliittiseksi ohjelmapaperiksi. Yhdessä nämä täydentäisivät hyvin 2014 hyväksyttyä tietoyhteiskuntapoliittista ohjelmaa.

(kuvassa Vapaan Tiedon Vasemmiston aktivisteja puolukokouksessa  Oulussa (c) Matti Karppa)

It-poliittiset poiminnat tavoitteista:

”Automatisaation ja teknologian kehityksen hyödyt tulee jakaa kaikkien kesken, ei vain tuotantovälineiden omistajien. On tuettava avointen IT-ekosysteemien luontia – sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on luotava ja noudatettava kansallisia ja kansainvälisiä tietoteknisiä standardeja, suosittava avoimen lähdekoodin, avoimen datan ja avointen rajapintojen luontia ja käyttöä käyttäjäystävällisesti.”

”Muutetaan valtion ja kuntien IT-hankintapolitiikkaa siten, että uudet ohjelmistot hankitaan lähtökohtaisesti avoimena lähdekoodina ja avoimilla rajapinnoilla. Tämä luo uutta pienyrittäjyyttä, työtä ja osaamista Suomeen, pitää kustannukset hallinnassa, ja estää toimittajaloukkuja.”

”Julkishallinnon tulee uudistaa toimintaansa digitalisaatiota ja uutta teknologiaa hyödyntävillä järjestelmillä. Digitalisaatio ei saa johtaa palveluiden saatavuuden tai laadun heikkenemiseen. Palveluiden digitalisaation yhteydessä arvioidaan puolueettomasti uudistuksen vaikutukset palveluiden laatuun ja saatavuuteen.”

”Lähtökohtaisesti julkishallinnon tuottama tieto ja päätöksentekoa koskeva informaatio on julkaistava avoimena anonymisoituna datana avointen rajapintojen kautta”

”Uusiksi työkaluiksi digitaalisilla työmarkkinoilla tulee ottaa työn jakaminen digitaalisten ratkaisujen avulla, työaikapankit, verotus, sosiaaliturva, reaaliaikainen verotus sekä joustavampi perustulototeutus.”

”Kaikki julkishallinnon tuottama tieto ja päätöksentekoa koskeva informaatio on julkaistava anonymisoituna datana avointen rajapintojen kautta. Kansalaisjärjestöt, yritykset ja muut julkishallinnon osat voivat käyttää ja edelleen rikastaa jaettavaa dataa. Tämä mahdollistaa yhä uudet kansalaispalvelut ja demokraattisen osallistumisen muodot, sekä luo uuden yhteisresurssin luovalle yritteliäisyydelle.”

”Julkishallinnon tulee systemaattisesti uudistaa ja avata toimintaansa uutta teknologiaa hyödyntävillä järjestelmillä ja työn tekemisen muodoilla. Järjestelmien on oltava avoimeen lähdekoodiin perustuvia, yhtenäistä arkkitehtuuria toteuttavia ja avoimia rajapintoja tukevia. Tämä tuottaa säästöjä lisenssikustannuksissa sekä myös toiminnan tehostumisella prosessien yhtenäistyessä. Kustannussäästön lisäksi laitteiden käyttöiän pidennys pienentää myös ekologista jalanjälkeä.”

”Digitaalisten taitojen merkitys kasvaa, joten näiden taitojen opettaminen tulee turvata kaikille.”

”Aseistuksen lisääminen tai valvonnan ja suoranaisen vakoilun ulottaminen kaikkien yksityiselämään eivät lisää turvallisuutta, koska ne eivät poista turvattomuuden syitä. Parhaiten ihmisiä suojelee tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta, jossa kaikilla ihmisillä on yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja jossa ihmisten pahoinvointia ja turvattomuutta ennaltaehkäistään.”

”Julkisen vallan on edistettävä kansalaisten yhdenvertaisuutta myös yhteiskunnan digitalisoituessa sekä turvattava peruspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus teknologiariippumattomasti. Kansalaisten tekninen massavalvonta ei lisää turvallisuutta. Demokratian ja ihmisoikeuksien pitää toteutua myös verkossa.”

Ohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa tässä osoitteessa http://www.vasemmisto.fi/politiikka/ohjelmat/vasemmiston-tavoitteet-2016-2019/

Huonoja syitä valita Vasemmistoliitolle puoluejohtoa

Vasemmistoliitto valitsee itselleen uuden puheenjohtajiston ja puoluesihteerin puoluekokouksessaan 10.-12.6.2016. Itse haluan johdon, jolla on visio Suomesta ja maailmasta, hyvä käsitys politiikasta, kykyä johtaa puoluetta yhdessä muiden kanssa ja sujuvat esiintymistaidot.

Toisinkin voi tosiaan ajatella. Täydennän listaa sitä mukaa kun uusia rimanalituksia tulee vastaan.

1. Saska ”Netflix” Saarikoski haluaa Li Anderssonin ”haastavan äijävallan”

Patriarkaatin (kuolema sille) tiedän, mutta mitä on tämä äijävalta? Se joka hallitsee Vasemmistoliittoa (LOL) vai olemmeko me velvollisia ”tasapainottamaan” muiden puolueiden äijävalintoja?

Emme myöskään varsinaisesti kaipaa vastustajiemme suosituksia.

2. Aku Hirviniemi, Aino-Kaisa Pekosen veli

Jätän tämän vain tähän…

3. Puolueen naisvalintapaineet ja -tilaukset


(http://yle.fi/uutiset/vasemmistoliiton_vaalikierros_saa_vauhtia_kova_paine_valita_nuori_nainen/8628555)


(http://www.hs.fi/kotimaa/a1458361092328)

Sukupuoli ei ole valintaperuste enää 2010-luvulla. Eikä Arhiksen sukupuolta (olkoon se mikä hyvänsä) tarvitse nyt millään valinnalla kompensoida.

4. Nuoret Uudistajat ja Mystisen Peruskannattajakunnan Arvoitus

(http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkijat-vasemmistoliitto-tienristeyksessa-johtajavalinnassa-ensi-kertaa-neuvoa-antava-aanestys/5682704)

Mikä ihme on ”peruskannattajakunta”? Nuoria, vanhoja, keski-ikäisiä? Maalaisia, lähiöläisiä, kaupunkilaisia, taajamalaisia? Etelästä, pohjoisesta, keskeltä, reunasta, välistä, syrjästä? Miehiä, naisia, muita? Duunareita, työttömiä, akateemisia, pätkätyöläisiä, valkokauluksia? Hei, eiköhän jokainen valitse Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaansa politiikan *sisällön* takia, ei sen takia mihin demograafiseen ryhmään Myllykoski haluaa heidät laittaa. 0/5 tästä Jari sulle.

5. Väriskaalat sopivat auton tai verhojen valintaan, eivät puolueen tai puheenjohtajan

(http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkijat-vasemmistoliitto-tienristeyksessa-johtajavalinnassa-ensi-kertaa-neuvoa-antava-aanestys/5682704)

Emme voi määritellä itseämme suhteessa muihin puolueisiin, vaan suhteessa omaan politiikkaamme ja yhteiskuntaan. Emme me voi liikkua mihinkään ”vihreämpään” suuntaan, tai pois sieltä. Emme ole olemassa millään janalla. Puolue ja sen poliittinen sisältö on paljon enemmän kuin tällaiset yksinkertaistukset. Jengi ei ole tyhmää. 0/5 edelleen sulle jartsa.

6. Ääripäiden yhdistäminen

(http://www.hs.fi/kotimaa/a1458361092328)

Ööh, mitkä ihmeen ääripäät? Miksi kuvitellaan, että meillä olisi joitain ”ääripäitä” puolueessa? Miksi halutaan väkisin luoda jotain sisäisiä jakolinjoja puolueelle sen ulkopuolelta? Joko kyse on jälleen kerran vanhentuneiden kliseiden toistelusta tai jostain synkemmästä motiivista.

(20.3.2016)

7 vinkkiä IT-artikkelin kirjoittamiseen

1. Älä puhu ”IT:stä” yleistasolla
IT voidaan karkeasti jakaa ainakin perusinfraan ja tietojärjestelmiin.


Perusinfra eli loppukäyttäjien henkilökohtaiset laitteet, niiden käyttöjärjestelmät (windows, ios, linux, jne..), perusohjelmat ja taustalla oleva verkkoinfra on yksinkertaista, suoraviivaista ja tylsää niin mahdollisuuksien kuin kustannusten hallinnan kannalta.


Tietojärjestelmät ovat näiden vastakohta eli silloin on merkitystä toimittajaloukuilla, avoimella lähdekoodilla, avoimella datalla, avoimilla rajapinnoilla, elinkaariajattelulla, tietoturvalla, käytettävyydellä, suorituskyvyllä, toimittajalla, datalla jne. Kustannukset, toiminnan rajoitukset, sekä mahdollisuudet ovat monimutkaisempia, dynaamisempia ja niin paljon jännittävämpiä kuin perusinfralla.


Myös muita osa-alueita ja jakoja on. Kannattaa tutustua niiden eroihin ja pitää juttu valitun osa-alueen kontekstissa.

2. Älä opeta IT:n osa-alueen perusasioita, vaan tee faktalaatikko
Juttusi menee sekavaksi, jos selität yleisiä ja juttuun liittyviä spesifisiä asioita sekaisin. Samoin kuin muissakin asiantuntija-jutuissa peruskäsitteiden faktalaatikko auttaa lukijoita seuraamaan juttua ilman selittäviä keskeytyksiä.


3. Tunnista IT-asiantuntijasi osaaminen
Journalismissa käytetään asiantuntijoita. IT:n suhteen kuitenkin tulee olla erityisen varovainen, sillä aihe on hyvin laaja eikä “yleisasiantuntijoita” oikeastaan ole. Hakkeri ei välttämättä ole ohjelmistotuotannon asiantuntija, käyttötuki osaa korjata käyttöjärjestelmän, muttei ohjelmoida uutta ominaisuutta, big data-asiantuntija on huono käytettävyyden kommentoija ja projektipäällikön osaaminen poikkeaa vahvasti verkkoinsinöörin osaamisesta.


Kultakin it-asiantuntijalta kannattaa myös kysyä hänen omat vahvuus- ja heikkousalueensa. It-alan ihmiset ovat tottuneita selvittämään mitä kukin tietää ja osaa eikä kysymys ole heille loukkaava.


4. Tunnista ja nimeä vastuussa olevat bisneksen tai politiikan päättäjät
Mikään IT-asia niin julkisella kuin yksityiselläkään ei vain “tapahdu” itsestään, vaan jokaisen asian takana on jonkun tekemä päätös. Etsi nämä it-päätöksiä tekevät johtajat ja poliitikot selittämään päätöksiään ja asiantilaa. IT-politiikka on aivan normaali politiikan laji siinä missä vaikka maatalous, sote tai sananvapaus.


5. Tunnista kriitikot, jäsentele kritiikki hyvin
Ainakin jokaisella julkisella projektilla on joukko kriitikoita. Kriitikon osaamisen rajojen tunnistaminen on aivan samanlainen prosessi kuin asiantuntijoiden ja poliitikkojen osalta. Myös kritiikki pitää teknisesti järjestellä, käytä apuna ylempänä olevaa selitystä IT:n eri osa-alueista ja asiantuntijoita.


6. Älä käytä fyysisen maailman esimerkkejä
Fyysisen todellisuuden insinööriprojektit, kuten esimerkiksi siltojen, laivojen tai talojen rakentaminen, ovat luonteeltaan, ominaisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan arvattavampia, käsinkosketeltavampia, ja kiinnittyvät lineaarisempaan aikakäsitykseen.


Ohjelmistot eivät toimi kolmiulotteisen fyysisen maailman kapeissa rajoitteissa, vaan tätä laajemmassa matemaattisessa maailmassa. Ohjelmistot kiinnittyvät enemmän sykliseen tai polykroniseen aikakäsitykseen.


Ohjelmistojen maailmaan voi ylätasolla tutustua esim. näiden yksinkertaisten “lakien” kautta:

Ohjelmistoille hyviä vertailukohteita ovat toiset samankokoiset ja -tyyppiset ohjelmistot.


7. Jos on avointa lähdekoodia, mainitse se ja linkitä siihen
Avoimen lähdekoodin projekteilla on erilaiset kehitysmahdollisuudet kuin suljetuilla järjestelmillä. Lisäksi niiden laatu on myös keskimäärin parempi. Lisäksi moni jutun lukija mielellään tutustuu suoraan koodiin ja projektiin. Olennaisin ominaisuus artikkelin kirjoittamisen kannalta on kuitenkin mahdollisuus faktojen ja väitteiden tarkistamiseen.

Jos avoimen lähdekoodin projektia kritisoidaan tai ylistetään niin pyydä tarkat viitteet (tiedosto, rivi) esimerkeistä avoimesta lähdekoodista. Jos artikkelillä on budjettia konsulttien palkkaamiseen tai jos voit käyttää ammattilaisia ilmaiseksi niin silloin voit myös itse tarkistuttaa väitteet suoraan koodista.

Työllisyyttä markkinavetoisemmalla IT-ostopolitiikalla

Työllisyyttä voi parantaa valtion ostopolitiikalla. Nyt-liite nostaa esiin paljon ristiriitaistakin keskusteltua herättäneen miljardiluokan IT-hankinnan eli HUS:in Apotti-hankkeen työllistämisvaikutuksen. Oli Apotin saamasta kritiikistä mitä tahansa mieltä on selvää, että näin suuren luokan ohjelmistoinvestoinneilla on vaikutusta IT-alan työllisyyteen Suomessa. Tämän vuoksi tulee miettiä millä tavalla hankittuna vaikutus olisi tehokkain ja millaista olisi hyvä julkinen IT-hankintapolitiikka.


Helsingin kaupunki linjasi juuri hyväksytyssä tietotekniikkaohjelmassa vuosille 2015-2017, että avointa lähdekoodia tulisi käyttää aina kun ostetaan kehitystä.


“Kaupungin toimeksiannosta kehitettävä uusi ohjelmistokoodi julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä, ellei ole perusteltua syytä muuhun.” – Helsingin kaupungin tietotekniikkaohjelma 2015-2017


Tämä on tärkeä linjaus, sillä avoimen lähdekoodin käyttö estää tehokkaasti kalliita toimittajaloukkuja, antaa helpon mahdollisuuden kaupunkilaisille ja yhteisöille integroitua kaupungin järjestelmiin, nostaa tuotetun koodin laatua ja helpottaa kustannusten hallintaa.


Hankinnoissa käytettynä avoin lähdekoodi antaa myös yrityksille hyvän lähtökohdan luoda enemmän kansainvälisessä kilpailussa pärjääviä sovelluksia ja kiihdyttää laadulla kilpailua kaikkien osapuolten hyödyksi. Julkisen huono vastuuton mustalaatikko-ostaminen on oikeastaan jo vuosikymmeniä estänyt suomalaisen IT-alan kehitystä tehokkaaksi, avoimeksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Suljetun lähdekoodin ostaminen sotii toimivan markkinatalouden pelisääntöjä vastaan.

Vastuullinen ohjelmisto-ostopolitiikka on myös sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää ja huomioi paikallisten toimijoiden mahdollisuudet osallistua hankintoihin. Pilkkomalla hankkeita riittävän pieniksi ja käyttämällä avointa lähdekoodia saadaan työtä ohjattua suomalaisille pk-ohjelmistoyrityksille. Ostamalla vain laatua tuemme alan kehittymistä terveempään suuntaan. Ketterän kehityksen periaatteiden mukaisesti laaduttomaksi osoittautuvat toimijat vaihdetaan parempiin. Vastuullinen ohjelmisto-ostaminen on kaikkien suomalaisten etu.

Puolueiden digitalisaatiovastaukset Juha Sipilälle

Puolueiden vastaukset Juha Sipilän digitalisaatio-kysymykseen eroavat merkittävästi. Osaa on voinut (vaikka ei pitäisi) hämätä se, että digitalisaatio tulee osana vain yhtä kysymystä eli:

”10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin
kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?”

Järkevämpää olisi nähdä digitalisaatio osanana jokaista kysymystä. Mm. Kokoomus on ymmärtänyt tämän ja sanookin: ”Digitalisaation hyödyntämisen tulisi olla hallituksen työskentelyä läpileikkaava strateginen teema.”. Samoin Vasemmistoliitto puhuu megatrendistä ja myös Vihreiden, RKP ja SDP:n vastaukset ovat laajoja. Lisäksi KD on nostanut digitalisaation esiin myös koulutusvastauksessaan yhteydessä.

Persut ymmärtävät digitalisaatiosta vähiten ja uittavat lausuntoon jopa luddiittisen ja teknologiavihamielisen ”Turvataan kuitenkin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus kaikille.”. Klassikkokamaa kaikkien vanhan liiton poliitikkojen kanssa keskusteltaessa: ”muttakunkaikillaeioleinternettiä!”. Lol.

Avoin lähdekoodi on hyvä ratkaisu Vasemmistoliiton, KD:n, Piraattien, Vihreiden ja SDP:n mielestä. Kokoomus ja Keskusta eivät avoimelle lähdekoodille lämpene. Persut eivät ehkä tiedä mitä se on tai miten se liittyisi digalisaatioon.

Digitalisaation merkityksen liiketoiminnalle ja julkisten toiminnan vaikutuksen näihin on ymmärtänyt Vasemmistoliitto, Kokoomus, Vihreät ja RKP. Muut tyytyvät puhumaan kapeasti julkisen tietohallinnosta. Vastaukset ovat suppeita ja hyvä olisikin nähdä kullakin puolueella oma järkevästi jäsennelty strategia iskulauseiden ja yksityiskohtien sijaan. EK:n ja Mikael Jungnerin taannoinen digiloikkapaperi oli juuri tällainen heikko sillisalaatti.

Huomioiden digitalisaation suuruuden ja merkityksen kansallisvaltioille on surullista, kuinka pienen roolin asia on saanut Sipilän kysymyksissä ja kuinka heikosti monet puolueet asiaa ymmärtävät. Näillä eväillä ei digitaalista hyvinvointisuomea rakenneta, vaan muutetaan takaisin maakuoppiin asumaan. Hyvin monella poliitikolla ja etujärjestöllä on vielä edessään kova työ IT:n perusteiden opettelussa.

—- alla puolueiden vastaukset —-

Persut
Haluamme kaikin tavoin edistää julkisen sektorin digitalisaatiota. Tavoitteeksi on syytä ottaa se, että sähköisestä asioinnista tulee ensisijainen asiointimuoto. Turvataan kuitenkin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus kaikille.

KD
Digitaalisten oppimateriaalien käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi, kustannusten minimoimiseksi sekä päällekkäisen työn välttämiseksi on tehtävä kansallinen strategia. TVT-taitojen opetusta tulee vahvistaa alakoulusta alkaen.

Tulee siirtyä mahdollisuuksien mukaan sähköiseen asiointiin yhden luukun periaatteella, eikä samoja tietoja tule joutua antamaan toistuvasti. Katsomme, että digitaalinen palveluväylä tulee ottaa käyttöön ja sitä ennen on ratkaistava vahvan sähköisen tunnistuksen kysymykset.

Julkisten tietojärjestelmien hankinnat tulee tehdä keskitetysti, keskenään yhteensopivasti avoimin rajapinnoin, välttäen riippuvuuksia tietystä toimittajasta ja vähentäen käyttöoikeusmaksuja, esimerkiksi avointa lähdekoodia käyttämällä. Ei ole järkevää, että kukin kunta, sairaanhoitopiiri, ministeriö tai muu julkinen hallintoviranomainen tekee erilaisten tietojärjestelmien hankintoja siilomaisesti erikseen. Digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi on tärkeää nopeuttaa mm. tekijänoikeuskysymysten ratkaisemista EU:n tasolla.

Keskusta
Digitalisaation hyödyntämisessä on oltava ripeä. Digitalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia julkisen sektorin tuotavuuden ja palveluiden parantamiseen, uuteen yritystoimintaan sekä kansalaisten tarpeisiin. Digitalisaatiota hyödyntämällä parannetaan julkisen hallinnon tuottavuustekijöitä ja henkilötuottavuutta.

Valtion tasetta voidaan käyttää tuottavuuskehityksen nopeuttamiseksi. Varmistamme edellytykset digitaalisten palvelujen kehittymiselle. Sähköisten palveluiden yleistyessä on huolehdittava niistä kansalaisista, joilla ei ole välineitä ja kykyä käyttää niitä.

Tietovarantojen mahdollisimman avoin saatavuus ja käytettävyys helpottavat myös yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia kehittää digitaalisia palveluja. Nopea ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys on turvattava kaikille kansalaisille ja yrityksille.

Otetaan käyttöön kansalaisen palveluikkuna, jossa ihminen hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti ja valvoo omia tietojaan. Henkilötietolainsäädäntöä uudistetaan siten, että viranomaiset pystyvät toimimaan tehokkaasti. Jokaiselle kansalaiselle on turvattava lainsäädännöllä oikeus pankkitunnukseen tai muuhun sähköisen tunnistamisen tapaan. Kansalaisten tietosuoja varmistetaan sillä, että tietojen käyttäminen ja käyttäjä voidaan jäljittää.

Piraatit
Digitalisaation edistämisessä tulee ensisijaisesti tunnistaa, mitkä ovat sen esteet, ja toisaalta missä sen hyöty tulee parhaiten esiin.

Julkisen puolen digitalisoitavissa olevat palvelut tulisi digitalisoida niin pian kuin mahdollista. Tämä tulisi toteuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, joiden kehityksen ohjausta ei ulkoisteta. Projektien tulee olla modulaarisia ja niihin tulee voida osallistua kenen tahansa asiasta kiinnostuneen. Projekteihin hyväksytystä ohjelmakoodista maksetaan palkkio tekijöille. Palkkioiden suuruus tulee olla suhteessa työn laatuun ja määrään. Sisällön tuottajalla tulee olla oikeus kieltää sisällön käyttäminen projektissa, mikäli hän ei ole tarjottuun palkkioon tyytyväinen. Palkkion hyväksymisen jälkeen sisältö tulee osaksi projektia ja sisältö tulee julkaista avoimella lisenssillä.

Vihreät
Digitalisaation edistäminen on tärkeä osa julkisen sektorin modernisointia, koska sen avulla voidaan parantaa tuottavuutta merkittävästi esimerkiksi lupamenettelyissä, viranomaistietojen käsittelyssä ja myös palveluiden järjestämisessä.

Digitalisaation edistäminen osoitetaan Valtioneuvoston kanslian vastuulle, jonka johdolla käydään läpi kaikki julkisen sektorin palvelut digitalisaation näkökulmasta. Julkisten tietovarantojen avaamista jatketaan ja kaikki julkiset tietojärjestelmät toteutetaan avoimella koodilla ja avoimin rajapinnoin.

Jatketaan viivyttelemättä muun muassa palveluväylän, sähköisen tunnistautumisen ja tulorekisterin toteuttamista. Tuetaan kunnissa jo käytössä olevien ja hyväksi todettujen tietojärjestelmäratkaisuiden levittämistä koko kuntasektorille. Mahdollistetaan tarvittaessa lainsäädäntötoimin uusien palvelumallien kehittyminen, esimerkiksi liikenne palveluna –hankkeet.

Edistetään suurten tietomassojen (Big Data) tallentamista, yhdistelemistä, siirtämistä ja analysointia julkisen sektorin hankkein, koulutuksella ja rahoitusmahdollisuuksilla. Näin parannetaan tuottavuutta ja tarjotaan mahdollisuuksia innovatiivisiin sovelluksiin. Yksityisyyden suoja on turvattava.

Edistetään lainsäädännöllä ja hallintoa uudistamalla ihmisten oikeutta ja pääsyä heistä kerättyyn dataan (My Data), kuten julkishallinnon keräämiin tietoihin sekä eri palveluntarjoajien tapahtuma- ja tilastotietoihin. My Data käytännöillä tuetaan kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia hyödyntää sähköisessä muodossa olevia tietoja turvallisesti ja tietosuojan säilyttävällä tavalla ja mahdollistetaan uudenlaisia palveluita sekä liiketoimintamalleja.

Kokoomus
Digitalisaation hyödyntämisen tulisi olla hallituksen työskentelyä läpileikkaava strateginen teema.
Digitalisaation edistämiselle tulee laatia selkeät tavoitteet, joiden toteutumista seurataan jatkuvasti
hallituskauden aikana. Tavoitteiden läpivienti edellyttää vahvaa muutosjohtamisen vastuuorganisaatiota.

Tarvitaan sekä pitkäjänteistä strategista johtamista että ketterää ja nopeatempoista yhteiskehittämistä ja kokeiluja. Keskittämisellä varmistetaan käyttäjälähtöisyys, yhteensopivuus ja saavutettavuus.
Hajauttamisella varmistetaan innovatiivisuus, sisällöllinen ammattitaito ja kehittämisen omistajuus.
Julkinen valta voi innovaatiorahoituksella, innovatiivisilla hankinnoilla, standardoinneilla, avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä sekä sääntelyä purkamalla ja ajantasaistamalla mahdollistaa suotuisan kilpailuympäristön digitaalisille liiketoimintakonsepteille.

Julkinen sektori suosii määrätietoisesti innovatiivisia ratkaisuja ja pyrkii poistamaan innovaatioiden
markkinaesteitä. Innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista voidaan asettaa esim. 5 %:iin. Perinteistä kotimaista teollisuutta tuetaan ”digisiirtymässä”. Erityishuomiota kiinnitetään palveluistumiseen, uuden lisäarvon luomiseen ja uusiin liiketoimintakonsepteihin. Myös yritysten kansainvälistymisvaiheeseen ja innovatiivisten ideoiden kaupallistamisvaiheeseen liittyvä julkisen vallan edistämistoimien kokonaisuus (tuet ja verotus) on arvioitava uudelleen. Suomen tekijänoikeusjärjestelmää kehitetään uusien teknologioiden ja sisältöjen hyödyntämistä mahdollistavaan suuntaan, ottaen huomioon tasapuolisesti sekä oikeudenomistajien, elinkeinoelämän että kuluttajien intressit.

Suomessa on panostettava voimakkaasti uusien palveluiden ja palvelualustojen kehittämiseen. Uudet laaja-alaiset kokeilualustat ovat elintärkeitä systeemisten muutosten aikaansaamiseksi etenkin sektoreilla, joilla julkishallinnolla on olennainen rooli markkinoiden toimivuudelle (esim. koulutus, terveydenhuolto, liikenne palveluna, yhdyskuntarakentaminen, teollinen internet, biotalous).

Edistetään suurten tietoaineistojen analysointiin perustuvien ratkaisujen tehokkaampaa hyödyntämistä. Luotettavalla ja helpolla sähköisellä tunnistautumisratkaisulla on keskeinen merkitys palveluiden käytettävyydelle.

Julkisten palveluiden digitalisoimista tulee jatkaa kansallisen palveluarkkitehtuurin hankkeen puitteissa. Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisesti muotoilemalla ja ensisijaisesti digitaalisesti, jotta kansantalouden kannalta tarpeellinen tuottavuusloikka onnistuu. Käyttäjälähtöisyys, avoin tieto ja my data -ajattelu muodostavat toimivan digitaalisen toimintaympäristön pohjan. Julkisissa palveluissa on sitouduttava siihen, että samaa tietoa kysytään ihmisiltä vain kerran.

Vasemmistoliitto
Digitalisaatio on yksi megatrendi, jossa Suomen julkisten palveluiden ja toisaalta myös suomalaisten yritysten tulee olla mukana. Digitalisaatiota tulee ohjata nykyistä pontevammin kansallisella strategialla. Sadan megan Suomi –hanketta tulee jatkaa tavoitteena nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen koko Suomeen. Toimiva tietoliikenneinfrastruktuuri on edellytys myös palveluiden digitalisaatiolle. Kaikki mahdolliset asiointipalvelut tulee digitalisoida, kuitenkin säilyttäen lähiasioinnin mahdollisuus. Sote-tietojärjestelmien uudistaminen on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta. Kehittämällä yhtenäiset sote-tietojärjestelmät voidaan saada kustannustehokkuutta ja parempaa palvelua. Yliopistojen ja julkisten t&k-panosten tulee tukea teollisen internetin ja 3D (ja jopa 4D) tulostamisen kehittämistä.

Tietojärjestelmäuudistuksissa ei saa hirttäytyä yksittäisiin laitetoimittajiin ja järjestelmiin vaan pyrkiä rakentamaan mahdollisimman tehokkaat, turvalliset, joustavat, muokattavissa olevat ja aikaa kestävät järjestelmät. Julkisesti tuotettujen tietojen tulee olla avoimesti saatavilla ja julkisia palvelujärjestelmiä tulee kehittää avoimen lähdekoodin pohjalta. Suomessa tulee varautua nykyistä huomattavasti paremmin tietoturvauhkiin ja verkon kaatumisen aiheuttamiin ongelmiin.

SDP
Digitalisaation mahdollisuudet elinkeinorakenteen uudistamisessa, julkisen hallinnon tehostamisessa sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja laadun parantamisessa ovat valtaisat. SDP edistäisi digitalisaatiota mm. kiirehtimällä kansallisen palveluväylän käyttöönottoa, avaamalla julkisia tietovarantoja, kehittämällä lainsäädäntöä ja infrastruktuuria tukemaan reaaliaikaisten ja itseohjautuvien järjestelmien laajaa käyttöönottoa, varmistamalla keskeisen digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuuden, kokoamalla ICT-, digitalisaatio- ja tietoyhteiskuntapolitiikan sisällöt yhteen paikkaan valtion hallinnossa sekä tehostamalla julkisen sektorin ICT-hankintoja ja niiden arviointia sekä poistamalla päällekkäisyyksiä. Julkisissa ICT-hankinnoissa tulee edellyttää avoimia rajapintoja ja määritellä periaatteet avoimen koodin käytön lisäämiselle. Pedagogiikkaa tulee uudistaa niin, että digitaalisen teknologian mahdollisuudet hyödynnetään kaikilla koulutustasoilla oppimisen tukena. Kansalaisille tulee taata riittävät oikeudet omiin tietoihinsa.

RKP
Digitalisaatio on jatkuva prosessi, jossa Suomen on oltava edelläkävijä. Digitalisaation hyödyntämiseksi tulisi laatia digistrategia, jossa määritellään miten erilaiset digitaaliset palvelut parhaiten saadaan kaikkien ulottuville.

Toteutetaan kansallinen palveluväylä. Tuetaan tietomallien, teollisen internetin, automaation, paikkatiedon ja robotiikan hyödyntämismahdollisuuksia ja innovaatioita korkean osaamisen työpaikkojen ja uusien palveluiden kehittämiseksi.

Tuetaan uusien palveluiden ja toimintamallien kehittämistä ja syntymistä kokeiluilla ja uudistamalla lainsäädäntöä. Puretaan infrastruktuurin ja palveluvelvoitteiden ylisääntelyä ja edistetään avointa julkista dataa.