Puolueiden digitalisaatiovastaukset Juha Sipilälle

Puolueiden vastaukset Juha Sipilän digitalisaatio-kysymykseen eroavat merkittävästi. Osaa on voinut (vaikka ei pitäisi) hämätä se, että digitalisaatio tulee osana vain yhtä kysymystä eli:

”10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin
kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?”

Järkevämpää olisi nähdä digitalisaatio osanana jokaista kysymystä. Mm. Kokoomus on ymmärtänyt tämän ja sanookin: ”Digitalisaation hyödyntämisen tulisi olla hallituksen työskentelyä läpileikkaava strateginen teema.”. Samoin Vasemmistoliitto puhuu megatrendistä ja myös Vihreiden, RKP ja SDP:n vastaukset ovat laajoja. Lisäksi KD on nostanut digitalisaation esiin myös koulutusvastauksessaan yhteydessä.

Persut ymmärtävät digitalisaatiosta vähiten ja uittavat lausuntoon jopa luddiittisen ja teknologiavihamielisen ”Turvataan kuitenkin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus kaikille.”. Klassikkokamaa kaikkien vanhan liiton poliitikkojen kanssa keskusteltaessa: ”muttakunkaikillaeioleinternettiä!”. Lol.

Avoin lähdekoodi on hyvä ratkaisu Vasemmistoliiton, KD:n, Piraattien, Vihreiden ja SDP:n mielestä. Kokoomus ja Keskusta eivät avoimelle lähdekoodille lämpene. Persut eivät ehkä tiedä mitä se on tai miten se liittyisi digalisaatioon.

Digitalisaation merkityksen liiketoiminnalle ja julkisten toiminnan vaikutuksen näihin on ymmärtänyt Vasemmistoliitto, Kokoomus, Vihreät ja RKP. Muut tyytyvät puhumaan kapeasti julkisen tietohallinnosta. Vastaukset ovat suppeita ja hyvä olisikin nähdä kullakin puolueella oma järkevästi jäsennelty strategia iskulauseiden ja yksityiskohtien sijaan. EK:n ja Mikael Jungnerin taannoinen digiloikkapaperi oli juuri tällainen heikko sillisalaatti.

Huomioiden digitalisaation suuruuden ja merkityksen kansallisvaltioille on surullista, kuinka pienen roolin asia on saanut Sipilän kysymyksissä ja kuinka heikosti monet puolueet asiaa ymmärtävät. Näillä eväillä ei digitaalista hyvinvointisuomea rakenneta, vaan muutetaan takaisin maakuoppiin asumaan. Hyvin monella poliitikolla ja etujärjestöllä on vielä edessään kova työ IT:n perusteiden opettelussa.

—- alla puolueiden vastaukset —-

Persut
Haluamme kaikin tavoin edistää julkisen sektorin digitalisaatiota. Tavoitteeksi on syytä ottaa se, että sähköisestä asioinnista tulee ensisijainen asiointimuoto. Turvataan kuitenkin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus kaikille.

KD
Digitaalisten oppimateriaalien käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi, kustannusten minimoimiseksi sekä päällekkäisen työn välttämiseksi on tehtävä kansallinen strategia. TVT-taitojen opetusta tulee vahvistaa alakoulusta alkaen.

Tulee siirtyä mahdollisuuksien mukaan sähköiseen asiointiin yhden luukun periaatteella, eikä samoja tietoja tule joutua antamaan toistuvasti. Katsomme, että digitaalinen palveluväylä tulee ottaa käyttöön ja sitä ennen on ratkaistava vahvan sähköisen tunnistuksen kysymykset.

Julkisten tietojärjestelmien hankinnat tulee tehdä keskitetysti, keskenään yhteensopivasti avoimin rajapinnoin, välttäen riippuvuuksia tietystä toimittajasta ja vähentäen käyttöoikeusmaksuja, esimerkiksi avointa lähdekoodia käyttämällä. Ei ole järkevää, että kukin kunta, sairaanhoitopiiri, ministeriö tai muu julkinen hallintoviranomainen tekee erilaisten tietojärjestelmien hankintoja siilomaisesti erikseen. Digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi on tärkeää nopeuttaa mm. tekijänoikeuskysymysten ratkaisemista EU:n tasolla.

Keskusta
Digitalisaation hyödyntämisessä on oltava ripeä. Digitalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia julkisen sektorin tuotavuuden ja palveluiden parantamiseen, uuteen yritystoimintaan sekä kansalaisten tarpeisiin. Digitalisaatiota hyödyntämällä parannetaan julkisen hallinnon tuottavuustekijöitä ja henkilötuottavuutta.

Valtion tasetta voidaan käyttää tuottavuuskehityksen nopeuttamiseksi. Varmistamme edellytykset digitaalisten palvelujen kehittymiselle. Sähköisten palveluiden yleistyessä on huolehdittava niistä kansalaisista, joilla ei ole välineitä ja kykyä käyttää niitä.

Tietovarantojen mahdollisimman avoin saatavuus ja käytettävyys helpottavat myös yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia kehittää digitaalisia palveluja. Nopea ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys on turvattava kaikille kansalaisille ja yrityksille.

Otetaan käyttöön kansalaisen palveluikkuna, jossa ihminen hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti ja valvoo omia tietojaan. Henkilötietolainsäädäntöä uudistetaan siten, että viranomaiset pystyvät toimimaan tehokkaasti. Jokaiselle kansalaiselle on turvattava lainsäädännöllä oikeus pankkitunnukseen tai muuhun sähköisen tunnistamisen tapaan. Kansalaisten tietosuoja varmistetaan sillä, että tietojen käyttäminen ja käyttäjä voidaan jäljittää.

Piraatit
Digitalisaation edistämisessä tulee ensisijaisesti tunnistaa, mitkä ovat sen esteet, ja toisaalta missä sen hyöty tulee parhaiten esiin.

Julkisen puolen digitalisoitavissa olevat palvelut tulisi digitalisoida niin pian kuin mahdollista. Tämä tulisi toteuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, joiden kehityksen ohjausta ei ulkoisteta. Projektien tulee olla modulaarisia ja niihin tulee voida osallistua kenen tahansa asiasta kiinnostuneen. Projekteihin hyväksytystä ohjelmakoodista maksetaan palkkio tekijöille. Palkkioiden suuruus tulee olla suhteessa työn laatuun ja määrään. Sisällön tuottajalla tulee olla oikeus kieltää sisällön käyttäminen projektissa, mikäli hän ei ole tarjottuun palkkioon tyytyväinen. Palkkion hyväksymisen jälkeen sisältö tulee osaksi projektia ja sisältö tulee julkaista avoimella lisenssillä.

Vihreät
Digitalisaation edistäminen on tärkeä osa julkisen sektorin modernisointia, koska sen avulla voidaan parantaa tuottavuutta merkittävästi esimerkiksi lupamenettelyissä, viranomaistietojen käsittelyssä ja myös palveluiden järjestämisessä.

Digitalisaation edistäminen osoitetaan Valtioneuvoston kanslian vastuulle, jonka johdolla käydään läpi kaikki julkisen sektorin palvelut digitalisaation näkökulmasta. Julkisten tietovarantojen avaamista jatketaan ja kaikki julkiset tietojärjestelmät toteutetaan avoimella koodilla ja avoimin rajapinnoin.

Jatketaan viivyttelemättä muun muassa palveluväylän, sähköisen tunnistautumisen ja tulorekisterin toteuttamista. Tuetaan kunnissa jo käytössä olevien ja hyväksi todettujen tietojärjestelmäratkaisuiden levittämistä koko kuntasektorille. Mahdollistetaan tarvittaessa lainsäädäntötoimin uusien palvelumallien kehittyminen, esimerkiksi liikenne palveluna –hankkeet.

Edistetään suurten tietomassojen (Big Data) tallentamista, yhdistelemistä, siirtämistä ja analysointia julkisen sektorin hankkein, koulutuksella ja rahoitusmahdollisuuksilla. Näin parannetaan tuottavuutta ja tarjotaan mahdollisuuksia innovatiivisiin sovelluksiin. Yksityisyyden suoja on turvattava.

Edistetään lainsäädännöllä ja hallintoa uudistamalla ihmisten oikeutta ja pääsyä heistä kerättyyn dataan (My Data), kuten julkishallinnon keräämiin tietoihin sekä eri palveluntarjoajien tapahtuma- ja tilastotietoihin. My Data käytännöillä tuetaan kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia hyödyntää sähköisessä muodossa olevia tietoja turvallisesti ja tietosuojan säilyttävällä tavalla ja mahdollistetaan uudenlaisia palveluita sekä liiketoimintamalleja.

Kokoomus
Digitalisaation hyödyntämisen tulisi olla hallituksen työskentelyä läpileikkaava strateginen teema.
Digitalisaation edistämiselle tulee laatia selkeät tavoitteet, joiden toteutumista seurataan jatkuvasti
hallituskauden aikana. Tavoitteiden läpivienti edellyttää vahvaa muutosjohtamisen vastuuorganisaatiota.

Tarvitaan sekä pitkäjänteistä strategista johtamista että ketterää ja nopeatempoista yhteiskehittämistä ja kokeiluja. Keskittämisellä varmistetaan käyttäjälähtöisyys, yhteensopivuus ja saavutettavuus.
Hajauttamisella varmistetaan innovatiivisuus, sisällöllinen ammattitaito ja kehittämisen omistajuus.
Julkinen valta voi innovaatiorahoituksella, innovatiivisilla hankinnoilla, standardoinneilla, avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä sekä sääntelyä purkamalla ja ajantasaistamalla mahdollistaa suotuisan kilpailuympäristön digitaalisille liiketoimintakonsepteille.

Julkinen sektori suosii määrätietoisesti innovatiivisia ratkaisuja ja pyrkii poistamaan innovaatioiden
markkinaesteitä. Innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista voidaan asettaa esim. 5 %:iin. Perinteistä kotimaista teollisuutta tuetaan ”digisiirtymässä”. Erityishuomiota kiinnitetään palveluistumiseen, uuden lisäarvon luomiseen ja uusiin liiketoimintakonsepteihin. Myös yritysten kansainvälistymisvaiheeseen ja innovatiivisten ideoiden kaupallistamisvaiheeseen liittyvä julkisen vallan edistämistoimien kokonaisuus (tuet ja verotus) on arvioitava uudelleen. Suomen tekijänoikeusjärjestelmää kehitetään uusien teknologioiden ja sisältöjen hyödyntämistä mahdollistavaan suuntaan, ottaen huomioon tasapuolisesti sekä oikeudenomistajien, elinkeinoelämän että kuluttajien intressit.

Suomessa on panostettava voimakkaasti uusien palveluiden ja palvelualustojen kehittämiseen. Uudet laaja-alaiset kokeilualustat ovat elintärkeitä systeemisten muutosten aikaansaamiseksi etenkin sektoreilla, joilla julkishallinnolla on olennainen rooli markkinoiden toimivuudelle (esim. koulutus, terveydenhuolto, liikenne palveluna, yhdyskuntarakentaminen, teollinen internet, biotalous).

Edistetään suurten tietoaineistojen analysointiin perustuvien ratkaisujen tehokkaampaa hyödyntämistä. Luotettavalla ja helpolla sähköisellä tunnistautumisratkaisulla on keskeinen merkitys palveluiden käytettävyydelle.

Julkisten palveluiden digitalisoimista tulee jatkaa kansallisen palveluarkkitehtuurin hankkeen puitteissa. Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisesti muotoilemalla ja ensisijaisesti digitaalisesti, jotta kansantalouden kannalta tarpeellinen tuottavuusloikka onnistuu. Käyttäjälähtöisyys, avoin tieto ja my data -ajattelu muodostavat toimivan digitaalisen toimintaympäristön pohjan. Julkisissa palveluissa on sitouduttava siihen, että samaa tietoa kysytään ihmisiltä vain kerran.

Vasemmistoliitto
Digitalisaatio on yksi megatrendi, jossa Suomen julkisten palveluiden ja toisaalta myös suomalaisten yritysten tulee olla mukana. Digitalisaatiota tulee ohjata nykyistä pontevammin kansallisella strategialla. Sadan megan Suomi –hanketta tulee jatkaa tavoitteena nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen koko Suomeen. Toimiva tietoliikenneinfrastruktuuri on edellytys myös palveluiden digitalisaatiolle. Kaikki mahdolliset asiointipalvelut tulee digitalisoida, kuitenkin säilyttäen lähiasioinnin mahdollisuus. Sote-tietojärjestelmien uudistaminen on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta. Kehittämällä yhtenäiset sote-tietojärjestelmät voidaan saada kustannustehokkuutta ja parempaa palvelua. Yliopistojen ja julkisten t&k-panosten tulee tukea teollisen internetin ja 3D (ja jopa 4D) tulostamisen kehittämistä.

Tietojärjestelmäuudistuksissa ei saa hirttäytyä yksittäisiin laitetoimittajiin ja järjestelmiin vaan pyrkiä rakentamaan mahdollisimman tehokkaat, turvalliset, joustavat, muokattavissa olevat ja aikaa kestävät järjestelmät. Julkisesti tuotettujen tietojen tulee olla avoimesti saatavilla ja julkisia palvelujärjestelmiä tulee kehittää avoimen lähdekoodin pohjalta. Suomessa tulee varautua nykyistä huomattavasti paremmin tietoturvauhkiin ja verkon kaatumisen aiheuttamiin ongelmiin.

SDP
Digitalisaation mahdollisuudet elinkeinorakenteen uudistamisessa, julkisen hallinnon tehostamisessa sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja laadun parantamisessa ovat valtaisat. SDP edistäisi digitalisaatiota mm. kiirehtimällä kansallisen palveluväylän käyttöönottoa, avaamalla julkisia tietovarantoja, kehittämällä lainsäädäntöä ja infrastruktuuria tukemaan reaaliaikaisten ja itseohjautuvien järjestelmien laajaa käyttöönottoa, varmistamalla keskeisen digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuuden, kokoamalla ICT-, digitalisaatio- ja tietoyhteiskuntapolitiikan sisällöt yhteen paikkaan valtion hallinnossa sekä tehostamalla julkisen sektorin ICT-hankintoja ja niiden arviointia sekä poistamalla päällekkäisyyksiä. Julkisissa ICT-hankinnoissa tulee edellyttää avoimia rajapintoja ja määritellä periaatteet avoimen koodin käytön lisäämiselle. Pedagogiikkaa tulee uudistaa niin, että digitaalisen teknologian mahdollisuudet hyödynnetään kaikilla koulutustasoilla oppimisen tukena. Kansalaisille tulee taata riittävät oikeudet omiin tietoihinsa.

RKP
Digitalisaatio on jatkuva prosessi, jossa Suomen on oltava edelläkävijä. Digitalisaation hyödyntämiseksi tulisi laatia digistrategia, jossa määritellään miten erilaiset digitaaliset palvelut parhaiten saadaan kaikkien ulottuville.

Toteutetaan kansallinen palveluväylä. Tuetaan tietomallien, teollisen internetin, automaation, paikkatiedon ja robotiikan hyödyntämismahdollisuuksia ja innovaatioita korkean osaamisen työpaikkojen ja uusien palveluiden kehittämiseksi.

Tuetaan uusien palveluiden ja toimintamallien kehittämistä ja syntymistä kokeiluilla ja uudistamalla lainsäädäntöä. Puretaan infrastruktuurin ja palveluvelvoitteiden ylisääntelyä ja edistetään avointa julkista dataa.

Nuoren aktivistinaisen takia järjestetyssä mielenosoituksessa kaikesta huolimatta erittäin rauhallista

”Greenpeace-mielenosoituksessa ainakin 500 osallistujaa – ”Erittäin rauhallista”” HS 5.10.2013 13:42

”Erittäin rauhallista”…

Huomioiden nyt vaikkapa vain kiakkavierasjuhlan ja tämän saaman uutiskohtelun, onko meillä Suomessa nyt jokin ongelma mielenosoitusten eli tämän länsimaiseen demokraattiseen perinteeseen kuuluvan sanavapauden ilmaisumuodon kanssa?

Että onko mielenosoitus nyt lähtökohtaisesti väkivaltainen ihmisiä ja omaisuutta tuhoava tapahtuma, tai muutoin ainakin jotenkin ikävä ja tuomittava juttu? Vaikka nimenomaan pitäisi tuomita passivisimi, ei aktivismia. Miksei otsikoida ”500 000 jäi kotiin mielenosoituksesta ja päätti osaltaan antaa arktisen luonnon tuhoutua”?

Myöskin nimenomaan nuorten naisten ”aktivismia” tuntuu monien etenkin populaarissa oikeistoissa olevan vaikea hyväksyä. Liian monelle tämä tuntuu olevan sytyke heteroseksuaalisille tytöttelyille tai jopa väkivalta- ja raiskausfantasioille. Että jos se sitten omaa huonoa oloa jotenkin helpottaa kun löytää jonkun jota alistaa ja halveksia, jonkun ”syyllisen”. Bonuksena oman peniksen käyttö ajatusprosessissa.

Vaikeiden asioiden ja maailman monimutkaisuuden ahdistaessa keskitytäänkin sylkykuppien ja vihankohteiden etsimiseen, vaikka kyse on omasta kyvyttömyydestä ja henkisestä laiskuudesta nähdä vaivaa asian selvittämiseksi. ”Miksi elinkautinen ei ole elinkautinen?” ”Miksi Afrikasta kotoisin olevia ihmisiä asuu Suomessa” ”Miksei jokainen kansakunta hoida omia asioitaan?” ”Miksi ihmiset ovat työttömiä?” ”Miksi EU on olemassa?” ”Miksi kaikki on niin monimutkaista ja vaikeaa?” ”Miksi on köyhiä ja nälkäänäkeviä ja toisaalta todella rikkaita?”

”Miksi en ymmärrä?” Oikein vihaksi pistää.

Jungnerin puolustukseksi

Ärsyttää tällainen Iltalehdessä ollut kokoomukseen kallellaan olevan Tommi Parkkosen loanheittely Jungnerin päälle ilmeisesti juuri siksi, että hän yrittänyt luoda uudenlaista poliittista kulttuuria. Jungnerin haaste eli hierarkkisen, oligarkkisen ja byrokraattisen SDP:n uudistaminen ei ole helppoa ja Jungnerin avoin, innovatiivinen ja innostava lähestymismalli on ollut oikea.

Ja siihen, että SDP:n tai minkä tahansa muun puolueen koneisto toimisi yhtä tehokkaasti kuin Kokoomuksen vuosikymmeniä isolla rahalla ja ammattitaidolla rakennettu koneisto tarvitaan hieman enemmän kuin yksi kyvykäs puoluesihteeri. Esimerkiksi juuri sitä elinkeinoelämän antamaa fyrkkaa. Ja paljon.

Jungner myös kantaa poliittista vastuuta lähtemällä virastaan ja olemalla avoin epäonnistumisistaan. Hän edustaa juuri sitä uutta johtajuutta, joka monilta ylimielisiltä maan tapaan diilailevilta pukumiehiltä puuttuu. Mitä näitä Sture Fjädereita, Ilkka Kanervoita, Kyösti Kakkosia, Björn Wahlrooseja, Toivo Sukareita, Arto Merisaloja, Antti Herlinejä, Toivo Sukareita, Mikko Pukkisia jne., jotka kykenevät älyllisesti ja moraalisesti puhumaan vain “äidinmaidosta imetystä uskosta, siihen, että työnteko on itseisarvoista” ja että “työttömyys on vain henkilökohtaista laiskuutta, erityisesti nuorten osalta” sekä “ongelman” ratkaisuun sitten, että ihmiset valtion kepillä ohjataan yritysten riistettäväksi.

Toki työttömyys ja syrjäytyminen ovat vakavia ja hankalia ongelmia, ja juuri siksi toivoa sopisi faktoihin ja tutkimuksiin tukeutumista. Ratkaisu löytyykin sosialismista eli sosiaalijärjestelmän uusimisesta perustulon pohjalta, pysyvien työpaikkojen lisäämisestä sekä pahoinvoinnin vähentämisestä yhteiskunnan rahoilla. Ratkaisun rahoittamiseksi kokonaisveroastetta pitänee hieman nostaa, mutta pukumiehet eivät varmaan siitä oikein innostu, joten on helpompi vain syyttää nuoria, köyhiä ja syrjäytyneitä.

Oikeiston ja EK:n tavoitteiden edistämiseksi on syytä yrittää pitää sosialismia epätrendikkäänä ja epäsuosittuna, vaikka uusi nousu on jo alkanut.