Kotron olkinuket ja digiopetuksesta puhumisen tärkeys

Kotro saapuu paikalle olkinukkeineen hieman myöhässä päätöksenteon kannalta, sillä Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelmaa vuosille 2016-2019 on käsitelty keväästä asti. Tärkeää keskustelu on kuitenkin nytkin. Lautakunta voi hyvinkin vielä tarkentaa mittareitaan ja asia tuskin on viimeistä kertaa lautakunnan pöydällä.

Kritiikissään Kotro irrottaa muutaman yksityiskohdan digitalisaatio-ohjelman mittariston kokonaisuudesta, joista yksi on digilaitteiden käyttöaste:

”Viime viikolla lautakunta käsitteli muun muassa lukio-opetusta. Se haluaa määrätä, että digilaitteet ovat mukana 70 prosentissa lukio-opiskelusta.”

Kritiikin kohteena olevassa osassa mittaristoa lukee nimittäin myös että:

”Oppilaat ja opiskelijat käyttävät tietoteknologiaa yhtenä työkaluna, osana opiskeluaan ja oppimistaan” (painotus kirjoittajan)

mikä on varsin väljä muotoilu. Ehkä liian väljä ja epämääräinen. Tästä pitäisikin puhua tarkemmin.

Keskustelua ei ole auttanut tämä jopa hieman luddiittimainen takertuminen laitteisiin. Keväällä myös Hesari takertui hieman liikaa nimenomaan näihin laitteisiin. Ehkä laitteet konkretisoivat monelle digitalisaatiota samoin kuin paperi ja kynä konkretisoivat kaunokirjallisuutta?

Kotro sanoo: ”Filosofian kursseilla meillä on tapana keskustella ja väitellä. Järjestetyn väittelyn päätteeksi voi olla kiinnostavaa pitää vaikka sähköinen äänestys väittelyn voittajasta. Mutta se ei riittäisi: äänestykseen menee liian vähän aikaa väittelyyn verrattuna, digiprosentit paukkuisivat pahasti punaisella. Elävälle dialogille ei jää tilaa, kun pitäisi kaivaa digivehkeet esiin.”.

Tämä on huono esimerkki tietoteknologian käytöstä ja tässä vain automatisoidaan asia, joka on jo käytössä fyysisessä maailmassa käyttämättä tietoteknologian tuomia mahdollisuuksia hyväkseen. Luontevampaa olisi esimerkiksi käyttää laitteita apuna keskustelussa (kaivaen lisää tietoa nopeasti osaksi keskustelua) tai esim. antaa kaikkien pisteyttää ja arvioida toisten argumentteja kesken väittelyn keskeyttämättä puhujaa. Toki tästäkin on olemassa fyysisen maailman esimerkki eli anarkistien käsimerkit, mutta asian voisi viedä pidemmälle. Samoin väittelyitä voisi pelillistää ja innostaa opiskelijoita kehittämään argumentaatiotaan pistetilastojen avulla. Tai mitä vain muuta kuin yksi äänestys :)

Lukemisen Kotro myös niputtaa erilliseksi toiminnoksi laitteiden käytöstä. Itse luen esim. historiankirjoja ja vähän väliä nappaan esille älypuhelimen ja tarkistan faktoja ja mielenkiintoisia sivupolkuja, joita kirjassa ei ole aikaa tai tilaa käsitellä minulle sopivalla laajuudella. Luen siis kirjaa, ja käytän teknologiaa *apuna*, jotta opin enemmän. Juuri kuten opetuslautakunta mittareissaan päätti. Tämä ei ole ”poukkoilua”, kuten Kotro asiaa kuvaa.

Samoissa mittareissa myös puhutaan opettajien täydennyskoulutuksesta aiheeseen, johtamisen muuttamisesta ja pedagogisen toimintakulttuurin muutoksesta – nämä tuskin kaventavat opettajien autonomiaa Kotron esittämällä tavalla.

En tiedä mistä osasta opetusviraston suunnitelmia Kotro on löytänyt ”digikonsultit” ja ”markkinamiehet”. Ehkä hän itse osaa avata ajatuksenjuoksuaan? Tärkeää toki näissäkin tietojärjestelmähankinnoissa on hankintojen pilkkominen riittävän pieniksi palasiksi kotimaisuusasteen kasvattamiseksi ja monopoliasemien sekä toimittajaloukkujen estämiseksi.

Muutoin Kotrolla on hyviä ajatuksia mm. ilmiöpohjaisuudesta, kouludemokratiasta, keskustelun tärkeydestä ja liiallisuuksiin menemisestä digitaalisuudessa – ja osittain juuri siksi meidän pitää osata puhua asiasta myös hyvin konkreettisesti käytännön esimerkkien avulla.

Jos Suomi haluaa pysyä yhtenä parhaista koulumaista ja edelleen nousta uusille tasoille, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua opetuksen digitalisaatiossa. Vasta aluillaan oleva digitalisaatio on monimutkaisin yhteiskunnallinen ilmiö ja suurin mahdollisuus (hyvässä ja pahassa) ihmiskunnan historiassa, kuitenkin suurin osa ihmisistä (päättäjät mukaan lukien) ymmärtää asiaa huonosti. Tarvitsemme enemmän sekä teoreettista että konkreettista keskustelua aiheesta – mielellään samoissa teksteissä.

Äänioikeus 14-vuotiaille

Eikö tunnu hyvältä ajatukselta? Mietipä vastapainona satunnaista otantaa 30-60 -vuotiaista. Ymmärtävätkö kaikki he mitä äänestäminen merkitsee? Eivät. Suhtauvatko he siihen tarvittavalla vakavuudella? Eivät. Onko tässä joukossa merkittävää eroa satunnaiseen otantaan 14-vuotiaisiin? Ei.

Nuoret tulevat elämään aikuisia pidempään yhteiskunnassamme, jolloin heillä on enemmän syytä vaikuttaa. Retorisesti voisi leikitellä ajatuksella jakaa äänimäärät tällä perusteella: 14-vuotiaalle 3 ääntä, 44-vuotiaalle 2 ääntä, 74-vuotiaalle 1 ääni jne..

Äänestäminen ei ole vahva vaikuttamiskeino edustuksellisessa demokratiassa. Tehokkaampia ovat poliitikan seuraaminen, puolueaktivismi, ehdokkuus ja päättäjänä toimiminen. Myös osallistuminen erilaisiin kansalaisjärjestöihin tai näkyminen uusissa sekä vanhoissa medioissa on tehokasta. Heikkoudestaan huolimatta äänioikeus antaisi nuorille mahdollisuuden puolustautua. Oli kyse sitten henkisestä holhouksesta alá vaikka Saulisedän niksipirkka-kamppis tai yhdenvertaisista työelämäoikeuksista.

Liian korkeasta äänestysikärajasta on myös muita näkyviä seurauksia päätöksenteossa. Esimerkiksi kansanedustajiemme keski-ikä on 49 vuotta ja ikärakenne muutenkin vinoutunut. Nuorten äänioikeus auttaisi korjaamaan tätä epätasapainoa paljon tehokkaammin kuin kiintiöt tai valistuskampanjat.

Meidän tulee mielessämme erottaa äänioikeus muista ikään sidotuista oikeuksista ja täysi-ikäisyydestä. Äänioikeuden ikäraja on myös jatkuvasti muuttunut eli vuonna 1906 rajana oli 25 vuotta, vuonna 1944 21 vuotta ja vuonna 1972 18 vuotta.

Demokratiaan kasvattaminen tulee nähdä jatkuvana kaarena. Lasten parlamentti eli 9-14 -vuotiaille suunnattu vaikuttamiskanava on hyvä esimerkki kuinka vaikuttaminen on luonnollista iästä riippumatta. Koulut voisivat tehokkaammin opettaa yhteiskunnallista vaikuttamista jos ne pääsevät tukemaan nuoria heidän ensimmäisissä äänestyksissään. Sosiaalisen kasvamisen puolesta nuoret kykenevät tekemään valintoja äänestämällä ja äänioikeus edelleen tukisi heidän kehittymistään.

Olen ollut partiossa 7-vuotiaasta lähtien ja jos siellä jotain olen oppinut nuorista niin sen, että heillä on valtava kyky ja potentiaali yllättää myönteisesti – jos heille annetaan mahdollisuus. Olen skeptisempi 40 v. pukusetien kyvystä myönteisiin yllätyksiin ja avauksiin, mutta uskon toki heihinkin.

Äänioikeus tukisi myös nuorten voimaannuttamista ja omistajuutta yhteiskunnasta. Se olisi käsin kosketeltava todistus kuulumisesta yhteisöömme – nykyisen erottavuuden tunteen sijaan. Mieleen tulee myös muutama muu ryhmä, joille lisääntynyt omistajuus ja voimaantuminen voisi tehdä hyvää.

Nuorten äänioikeuden kustannukset ovat olemattomat. Miksi ei?

HS:n vaalikone

Kuntaliitoskeskustelu on käynyt tämän hallituskauden aikana kuumana. Mikä olisi helsinkiläisen kannalta paras vaihtoehto?

Liitos Espoon, Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kanssa

Suuri merkitys

Yhteisessä alueessa eduista tulisi nauttia yhdessä. Samoin ongelmat ratkeavat helpoimmin yhdessä. Teknisesti kuntaliitos voidaan toteuttaa monella eri tavalla ja toteutukseen tulee kiinnittää huomiota – periaatepäätöksen jälkeen.

Yhteisessä kunnassa kunnanvaltuusto tekisi päätöksiä lähempänä ihmisiä kuin kuntayhteistyössä, jossa valitut edustajat edelleen valitsevat metropolihallintoa – asetelma on vaikeasti seurattava, huonosti ihmisille vastuussa ja siten epädemokraattinen. Lisäksi avoimuutta ja suoraa demokratiaa tulisi edelleen parantaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

Mitä mieltä olet väittämästä: Helsingissä pitäisi ottaa käyttöön niin sanottu pormestarimalli, jossa kaupungin johtajisto koostuisi valtuustokaudeksi valituista poliitikoista.

Jokseenkin samaa mieltä

Keskisuuri merkitys

Vaaleilla valittavat pormestarit lisäisivät ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja siten demokratiaa. Edellytyksenä kuitenkin on sekä avoimuus (eli ihmisten tulee konkreettisesti nähdä pormestarin toiminta ja päätökset) sekä mahdollisuus erottaa pormestari kesken kauden, jos hän toimii väärin. Pormestari tulisi valita lyhyeksi aikaa eli esim. kahdeksi vuodeksi ja hänen kausiensa määrä tulisi rajoittaa kahteen tai kolmeen peräkkäiseen. Samojen demokratian perusedellytysten tulisi koskea myös kaupunginvaltuutettuja. Kuitenkin pormestari olisi sikäli erilainen luottamushenkilö, että hänelle maksettaisiin työstään palkkaa.

Helsinki nosti vuodeksi 2011 kuntaveronsa 18,5 prosenttiin. Kaupungin taloustilanne oli kuitenkin viime vuonna odotettua parempi ja tulos 280 miljoonaa ylijäämäinen. Mitä kaupungin pitäisi ensisijaisesti tehdä? Valitse yksi vaihtoehto.

Käyttää ylijäämä koulujen peruskorjausten kaltaisiin investointeihin.

Keskisuuri merkitys

Paras olisi panostaa laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin. Mieluummin korotan veroja kuin karsin hyvinvoinnille oleellisista palveluista. Hyvinvoiva ihminen on sijoitus, joka maksaa itsensä kuntataloudessakin moninkertaisesti takaisin. Pahoinvoivasta tulee enemmän kustannuksia. Hyvinvoiva ihminen rakentaa myös (taloudellisesti) hyvinvoivaa kuntaa.

Uudenmaan kuntien enemmistö kannattaa noin 14 kunnan yhteishallinnon selvittämistä. Millainen kuntien metropolialueesta pitäisi tehdä?

Valta maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on siirrettävä metropolille. Sille on annettava verotusoikeus.

Suuri merkitys

Yhteisessä alueessa eduista tulisi nauttia yhdessä. Samoin ongelmat ratkeavat helpoimmin yhdessä. Paras olisi tehdä kuntaliitoksia, mutta jos näitä ei saada aikaan tulee yhteishallinnosta tehdä demokraattisesti vahva ja sillä on oltava riittävä valta ratkoa yhteisiä asioita. Avoimuus sekä suora demokratia ovat edellytykset vahvalle kuntayhteistyölle – pahin vaihtoehto olisi nykyisen kaltainen vaikeasti seurattava, huonosti ihmisille vastuussa ja siten epädemokraattinen kuntayhteistyö.

Kaupunginhallitus päätti toukokuussa kaataa Helsinkiin kaavaillun Guggenheimin taidemuseon. Mitä tyhjäksi jääneelle Katajanokan tontille pitäisi mielestäsi tehdä?

Tontti pitäisi jättää tyhjäksi ainakin toistaiseksi.

Suuri merkitys

Alueen asemakaavaa on valmisteltu mm. “Kirjava Satama”- ideakilpailulla, jonka mukaan: “Tavoitteena on muodostaa uusia merellisiä julkisia kaupunkitiloja, rakentamismahdollisuuksia sekä jalankulun reittejä järjestämällä liikennettä ja satama-alueita uudestaan.”. Mielestäni tämä on edelleen hyvä tavoite alueelle.

Terveyskeskusmaksun poistaminen aiheuttaisi Helsingille noin 4 miljoonan vuosittaiset lisäkustannukset. Mitä mieltä olet väittämästä: terveyskeskusmaksu pitäisi poistaa.

Täysin samaa mieltä

Maksuton terveyskeskus varmistaisi kaikkien pääsyn terveydenhuollon pariin. Edellä on kerrottu, että vuoden 2011 tulos oli 280 miljoonaa ylijäämäinen – eli siitä summasta 1,4 prosenttia riittäisi muuttamaan yhden keskeisimmistä kuntapalveluista maksuttomaksi kaikille kaupunkilaisille. Rahoitus ei merkittä ongelma kysymyksessä.

Suuri merkitys

Hintasäännellyn Hitas-asuntojärjestelmän tarkoitus on tarjota kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja myös valvoa, että asunnot pysyvät kohtuuhintaisina. Mitä mieltä olet väittämästä: Hitas-järjestelmä pitäisi purkaa.

Jokseenkin eri mieltä

Suuri merkitys

Helsingin asumiskustannukset ovat kohtuuttoman suuret ja vuokra-asunnoista on suuri pula. Hitas-järjestelmällä on siten edelleen hyvä tarkoitus ja tarve: asumisen pitää olla kohtuuhintaista eikä täysin markkinoiden heiteltävissä. Jos järjestelmässä on joitain teknisiä ongelmia tulee meidän korjata, muittei heittää lasta pesuveden mukana.

Helsinkiin kaavaillaan runsaasti korkeita rakennuksia eli niin sanottuja tornitaloja. Torneja on suunnitteilla esimerkiksi Kalasatamaan, Pasilaan ja Jätkäsaareen. Minne torneja voisi mielestäsi rakentaa?

Kantakaupungin ulkopuolelle rakennettaville alueille, kuten Pasilaan ja Kalasatamaan.

Suuri merkitys

Tornitalot sopivat hyvin kantakaupungin ulkopuolelle rakennettaville alueille huolellisesti suunniteltuina kokonaisuuksina.

Helsingin Energian tavoitteena on leikata päästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asennoitumistasi tavoitteeseen?

Päästöjä on vähennettävä, vaikka se nostaisi Helsingin Energian tuottaman sähkön hintaa reilustikin.

Keskisuuri merkitys

Ympäristön ja kaupunki-ilman kannalta hyvä ratkaisu saavutetaan kohtuullisilla ja hyväksyttävillä hinnankorotuksilla.

Kannatatko ruuhkamaksua Helsinkiin?

Kyllä

Keskisuuri merkitys

Ruuhkamaksut on toimiva keino autoilun ongelmien suitsimiseen, mutta jälleen puututaan vain oireisiin eikä syyhyn. Oleellista olisi suunnitella kaupungin liikenneratkaisut joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä paremmin tukeviksi. Autoilua tarvitaan joka tapauksessa jonkin verran kaupungissa.

Kaupunginvaltuusto lyttäsi kesäkuussa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun. Mitä pitkään valmistellulle hankkeelle pitäisi mielestäsi tulevalla valtuustokaudella tehdä?

Ei mitään.

Pieni merkitys Keskisuuri merkitys Suuri merkitys

Kumpulan alueen joukkoliikenteen tarve on hoidettavissa muilla keinoin ilman puiston tuhoamista.

Mitä mieltä olet väittämästä: Hämeentielle pitäisi rakentaa polkupyöräväylä, vaikka tila otettaisiin pois autoilijoilta.

Täysin samaa mieltä

Suuri merkitys
Oleellista on suunnitella kaupungin liikenneratkaisut joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä paremmin tukeviksi. Autoilua tarvitaan joka tapauksessa jonkin verran kaupungissa.

Opetusviraston tilastojen mukaan joillain Helsingin alueilla lähikoulu kelpaa vain alle puolelle perheistä. Mitä mieltä olet väittämästä: vanhempien oikeutta valita lasten koulu pitäisi rajoittaa?

Täysin eri mieltä

Suuri merkitys

Perheillä oltava vapaus valita koulunsa. Koulujen laatueroihin tulee puuttua toisin keinoin, esim. rahoitusta säätelemällä. Lisäksi perustulon käyttöönotto vähentäisi sosiaalista eriarvoistumiskehitystä eri asuinalueiden kesken ja siten helpottaisi myös tätä eriarvoistumisen oiretta. Myös koulujen mahdollisiin laadullisiin ongelmiin tulee puuttua laatua parantavalla lisärahoituksella, ei pakkotoimilla.

Helsingin väestöstä noin 10 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mitä mieltä olet väittämästä: Helsinki on onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Jokseenkin samaa mieltä

Keskisuuri merkitys

Aihe on lähellä sydäntäni, sillä oma isoäitini sekä monet työkollegani ovat maahanmuuttajia. Helsinki on onnistunut hyvin eikä suuria ongelmia ole. Maahanmuuttajien työpanoksella on suuri merkitys Helsingissä monilla palvelualoilla – esim. joukkoliikenne pysähtyisi ilman kuskeja. Kotouttamista voisi edistää esim. lisäämällä mahdollisuuksia kielten ja kulttuurin opiskeluun sekä parantamalla hyvinvointipalveluita.

Pitäisikö maahanmuuttajalasten osuudelle koululuokasta olla kiintiöt?

Ei

Suuri merkitys

Suomen lain mukaan ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan etnisen taustan takia. Jos lapsella on oikeus suomalaiseen päivähoitoon tai kouluun, hänellä on oikeus suomalaiseen päivähoitoon ja kouluun. Ja vanhemmilla on oikeus valita lapsensa koulu ja päivähoito riippumatta siitä, minkä väriset silmät lapsella on. Kyse on perusoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta eli ratkaisun on löydyttävä rakenteista eli esim. panostamalla tiettyjen koulujen laatuun ja monipuolisuuteen voidaan estää ghettoutumista, oli se sitten maahanmuuttajista johtuvaa tai ei.

Kotikuntani palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä

Suuri merkitys

Hyvinvointipalvelujen tulee olla tehokkaita ja ne tulee rahoittaa verotuksella, ei maksuilla. Esim. terveyspalvelujen ulkoistus ei takaa laadukasta ja kustannustehokasta palvelua. Pahimmassa tapauksessa laatua heikentämällä saavutetut ulkoistuksen voitot valuvat yksityisten yritysten veronkierron kautta verottajan ja suomalaisen yhteiskunnan saavuttamattomiin. On monia hyviä keinoja systemaattisesti kehittää terveyspalveluja ja itse hyvinvointia laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi.

Jos kunnassani tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata kunnallisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin samaa mieltä

Keskisuuri merkitys

Kuntapalvelut on määritelty laissa eikä niiden toteuttaminen ole kunnan valittavissa – meidän tulee kuitenkin aktiivisesti vaikuttaa palvelujen toteutustapaan. Mieluummin korotan veroja kuin karsin hyvinvoinnille oleellisista palveluista laadullisesti. Hyvinvoiva ihminen on sijoitus, joka maksaa itsensä kuntataloudessakin moninkertaisesti takaisin. Pahoinvoivasta tulee enemmän kustannuksia. Hyvinvoiva ihminen rakentaa myös (taloudellisesti) hyvinvoivaa kuntaa.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Jokseenkin eri mieltä

Pieni merkitys

Hyvässä yhteiskunnassa kaikista pidetään huolta yhdessä. Tämä edellyttää tulonsiirtoja varakkaammilta muille. Näin luomme pohjan hyvinvointivaltiolle.

Yksityiskohtaisemmin avattuna kysymys on monimutkainen. Hyväksyn kohtuullisen palkinnon ahkeruudesta. Ihminen on psykologisesti rakennettu pitämään itseään, perhettään ja lähipiiriään normina ja unohtaa helposti kuinka toisten hyvin erilaiset ympäristöt ja lähtökohdat. Syntyy yhteiskunnallisesti vaarallinen illuusio samasta lähtöviivasta elämään. Verojen progressiolla ja tulonsiirroilla tasoitetaan näitä lähtökohtia ja nostetaan heikommissa lähtökohdissa olevia lähemmäksi parempien lähtöviivaa – ketään kuitenkaan laskematta. Usein tätä lähtökohtien parantamista kutsutaan virheellisesti tasapäistämiseksi. Progressiivinen verotus ja tulonsiirrot eivät ole ideologisesti itseisarvoisen tärkeitä. Vaihtoehtoja niille ei ole Suomen ja maailman tilan huomioiden näkyvissä ainakaan seuraaviin satoihin vuosiin.

Nykyisen kaltaiset kunnalliset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä

Suuri merkitys

Meillä ei ole taloudellisesti varaa olla huolehtimatta palveluista ja sosiaalietuuksista. Hyvinvoiva ihminen on sijoitus, joka maksaa itsensä kuntataloudessakin moninkertaisesti takaisin. Pahoinvoivasta tulee enemmän kustannuksia. Hyvinvoiva ihminen rakentaa myös (taloudellisesti) hyvinvoivaa kuntaa.

Virastojen kanssa asioiminen on kuntalaiselle lähtökohtaisesti liian monimutkaista ja hankalaa, saati jos on taloudellisia, terveydellisiä tai muita akuutteja ongelmia, jotka ajavat sosiaalihuollon asiakkuutta hakemaan. Pois kapulakieli, monimutkaiset ja moninaiset tukimuodot, epäselvät ohjeistukset, vaihtelevat tulkinnat, hankalasti (jos lainkaan) toteutuva oikeusturva, luukulta toiselle hyppyyttäminen ja tukiloukut. Tilalle perustulo, jonka toteuttaminen vähentäisi sosiaalihuollon kustannuksia jo lyhyellä tähtäimellä ja kannustaisi työllistymään.

Kotikuntani päätöksenteossa pitää vaalia perinteisiä suomalaisia arvoja.

Täysin eri mieltä

Pieni merkitys

Kysymys on järjetön ja osoitteleva. “Suomalaisuus” tai “suomalaiset arvot” eivät ole koskaan olleet tarkkarajaisia tai ristiriidattomia, eikä niitä voida yksiselitteisesti määritellä. Suomalaisuus ja helsinkiläisyys määrittyvät niistä ihmisistä lähtien, jotka täällä asuvat ja kaupungin asioihin vaikuttavat.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?

Täysin samaa mieltä

Suuri merkitys

HLBTI-pareilla tulee olla täysin yhdenvertaiset oikeudet heteroseksuaalisiin pareihin verrattuna. Hyvä vanhemmuus tai onnellinen perhe-elämä ei ole riippuvainen vanhempien sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumuksesta, biologisesta vanhemmuudesta tai vanhempien määrästä (esim. yksinhuoltajat). Emme voi lähteä kyseenalaistamaan oikeutta vanhemmuuteen tällaisin määrein. Adoptio ei ole kuntapäätöksentekoon liittyvä juttu, mutta kaikenlainen yhdenvertaisuus tulee varmistaa myös kuntatason palveluissa.

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntani keskustaan, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin samaa mieltä

Suuri merkitys

En näe mitään periaatteellisia syitä vastustaa tällaista hanketta. Kysymys on enemmän tekninen ja tulee arvioida sellaisena (mitä tarkalleen, mihin tarkalleen, millä kustannuksilla, aikataululla, miten soveltuu kokonaisuuteen jne.). Hyvä on varmistaa erilaisten sosiaalisten toimintojen tasainen sijoittuminen eri puolille kaupunkia.

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä

Suuri merkitys

Lapsilla ja aikuisilla on yhtälainen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, samaten opettajilla väkivallattomaan työpaikkaan. Opettajille riittävät samat fyysiset keinot kuin kenelle tahansa muulle. Kuria ei ylläpidetä voimalla, ei koulussa eikä vapaassa yhteiskunnassa muutenkaan.

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä

 Keskisuuri merkitys

Vastakkainasettelu on keinotekoinen. Ympäristöasioiden huomioiminen luo monessa tilanteessa työpaikkoja. Meillä ei ole syitä tinkiä ympäristöarvoista.

Kaikessa kotikuntani päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin samaa mieltä

Keskisuuri merkitys

Ympäristöllä ja luonnolla on suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Mielestäni huomioiminen on järkevää ja olennainen osa päätöksentekoa.

Ylen vaalikone

Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta.
täysin samaa mieltä

Kyllä, ja nykyisellä mallilla kuntien ja kuntayhtymien tulisi tämä toteuttaa. Tulevaisuudessa pitäisin kansalaisten yhdenvertaisuuden ja tehokkuuden kannalta parempana, että terveydenhuolto oli kustannettu kokonaan valtion toimesta. Lisäksi se takaisi laadun, poistaisi kuntien riskejä ja vähentäisi turhaa kilpailua kuntien välillä.

Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.
täysin samaa mieltä

Hyvinvointia tarvitaan ja siitä pitää olla valmiita maksamaan.

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.
täysin eri mieltä

Terveyspalvelujen ulkoistus ei takaa laadukasta ja kustannustehokasta palvelua. Pahimmassa tapauksessa laatua heikentämällä saavutetut ulkoistuksen voitot valuvat yksityisten yritysten veronkierron kautta verottajan ja suomalaisen yhteiskunnan saavuttamattomiin. On monia hyviä keinoja systemaattisesti kehittää terveyspalveluja ja itse hyvinvointia laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi.

Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.
täysin eri mieltä

En lähtisi korottamaan niitä, vaan pyrkisin poistamaan ne.

Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa. Valitse kaksi vaihtoehtoa.
sosiaalitoimen palveluihin
kouluihin

Hieman keinotekoinen kysymyksenasettelu, mutta sosiaalitoimi ja koulut ovat minulle tärkeitä.

Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita.
jokseenkin eri mieltä

Sosiaalisiin ongelmiin pitää puuttua systemaattisesti ja monin eri keinoin, joista majoitus on yksi. Pitää myös miettiä yhdenvertaisuusperiaatetta (tärkeää ihmisten oikeudentunnon kannalta) eli onko kaupunki velvollinen järjestämään kaikille (ainakin näennäisen vapaaehtoisesti) maahan saapuville eu-kansalaisille ilmaisen majoituksen? Ainakin huonovaraisista tulisi pitää huolta. Lisäksi tulee huomioida eu-kansalaisuus sekä järjestäytyneen rikollisuuden vastustaminen. Kysymys on siis moniulotteinen eikä siihen ole yhtä selkeää ja helppoa vastausta.

Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja.
täysin eri mieltä

Kysymys on väärin aseteltu. Kouluja toki voidaan lakkauttaa tai perustaa, mutta arvion pitäisi perustua oppilasmääriin ja koulumatkojen ajalliseen pituuteen.Keskustelussa tulee huomioida peruskoulun olevan perusoikeus.

Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen.
täysin samaa mieltä

Uudistuksen valmistelu on ollut heikkotasoista, on kuultu muttei kuunneltu. Lisäksi jos ruotsinkielinen kouluverkosto pienenee ja koulumatkat pitenevät liikaa voidaan moni ruotsinkielinen lapsi laittaa lähempänä olevaan suomenkieliseen kouluun. Pitkällä tähtäimellä tämä voi uhata ruotsinkielisten koulujen olemassaoloa.

Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen
täysin eri mieltä

Suomen lain mukaan ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan etnisen taustan takia. Jos lapsella on oikeus suomalaiseen päivähoitoon tai kouluun, hänellä on oikeus suomalaiseen päivähoitoon ja kouluun. Ja vanhemmilla on oikeus valita lapsensa koulu ja päivähoito riippumatta siitä, minkä väriset silmät lapsella on. Kyse on perusoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta eli ratkaisun on löydyttävä rakenteista eli esim. panostamalla tiettyjen koulujen laatuun ja monipuolisuuteen voidaan estää ghettoutumista, oli se sitten maahanmuuttajista johtuvaa tai ei.

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.
täysin samaa mieltä

Kysymyksessä tulee huomioida suhteellisuus sekä alueellinen yhdenvertaisuus – Suomeen tulevien kiintiöpakolaisten määrä on todella pieni.

Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.
täysin eri mieltä

Lasten päivähoito on tärkeä perusoikeus, jonka tason nostaminen parantaa yhteistä hyvinvointiamme.

Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.
täysin samaa mieltä

Kyse on rahoituksen puutteesta, keinoista ja painotuksista. Tämän haluan korjata.

Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.
täysin eri mieltä

Virastojen kanssa asioiminen on kuntalaiselle lähtökohtaisesti liian monimutkaista ja hankalaa, saati jos on taloudellisia, terveydellisiä tai muita akuutteja ongelmia, jotka ajavat sosiaalihuollon asiakkuutta hakemaan. Pois kapulakieli, monimutkaiset ja moninaiset tukimuodot, epäselvät ohjeistukset, vaihtelevat tulkinnat, hankalasti (jos lainkaan) toteutuva oikeusturva, luukulta toiselle hyppyyttäminen ja tukiloukut. Tilalle perustulo, jonka toteuttaminen vähentäisi sosiaalihuollon kustannuksia jo lyhyellä tähtäimellä.

Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun.
täysin eri mieltä

Vierailijoita houkuttelevat paljon paremman monet muut asiat kuin pömpöösit kolossit. Lisäksi ei ole voitu uskottavasti näyttää, että tuotot kattaisivat hankkeen. Helsinki tarvitsee lisää oman näköistään ja täällä tehtyä kulttuuria, ei kalliilla tuotua.

Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä.
täysin samaa mieltä

Tämä yhdistettynä kuntaliitoksiin ja kaupungin omaan rakentamiseen normalisoisi alan kilpailutilannetta ja asuntojen hintoja. Asuinalueiden rakentamisen kilpailutusta pitää lisäksi parantaa pilkkomalla isoja urakkakokonaisuuksia. Meidän tulee ottaa gryndereiltä pois mahdollisuus kaupungin taloudelliseen kuppaamiseen.

Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.
täysin samaa mieltä

Esimerkiksi vuoden vaihteessa jokaiseen taloyhtiöön tuleva metallien pakollinen kierrätys on askel oikeaan suuntaan.

Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.
jokseenkin eri mieltä

Oleellisempaa on kehittää pyöräilijöiden väyliä, jalankulkua ja julkista liikennettä.

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.
täysin eri mieltä

Ekologisuus ja luonto lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä eivätkä varsinaisesti ole ristiriidassa työpaikkojen kanssa.

Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.
täysin samaa mieltä

Verotuloja voidaan käyttää enemmän hyvinvointiin, kuten terveyskeskuksiin, kouluihin tai julkiseen liikenteeseen.

Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.
jokseenkin samaa mieltä

Ruuhkamaksut on toimiva keino autoilun ongelmien suitsimiseen, mutta jälleen puututaan vain oireisiin eikä syyhyn. Oleellista olisi suunnitella kaupungin liikenneratkaisut joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä paremmin tukeviksi. Autoilua tarvitaan joka tapauksessa jonkin verran kaupungissa.

Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin.
täysin samaa mieltä

Eivät toki minne tahansa, mutta tietyille sopiville paikoille, kuten Keski-Pasilaan. Suunnittelussa on huomioitava ihmisten mahdollisuus auringonvaloon kodeissaan.

Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.
täysin samaa mieltä

Lisäisi ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia, mutta on myös muita keinoja parantaa päätöksentekoa. Esimerkkeinä suora demokratia ja avoimuus.

Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani
täysin samaa mieltä

Tämä olisi hyvä ja tehokas keino edistää joukkoliikennettä ja suojella ympäristöä. Lisäksi arvioiden mukaan täysin ilmaiseen joukkoliikenteeseen tarvittava summa on n. 140 miljoonaa € vuosittain ja olen valmis esim. korottamaan veroja tämän toteuttamiseksi.

Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.
täysin samaa mieltä

Pyöräily on kaupunkilainen tapa liikkua, järkevä, nopea eikä parkkeeraaminen ole niin ongelmallista. Ruuhkien välttämiseksi, kansan kunnon parantamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi mm. pyöräilyä pitää suunnitelmallisesti lisätä oikeilla suunnitteluratkaisuilla. Tavoitteena on moninkertaistaa pyörällä tai kävellen liikkuvien määrä.

Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.
asunnottomien yömaja
huumeruiskujen vaihtopiste
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
ongelmanuorten hoitokoti
päihtyneiden katkaisuasema

Tämä kysymys on väärällä tavalla asenteellinen, joten jätän vastaamatta siihen. Kaikille näille toiminnoille pitää löytyä tilaa tasaisesti eri puolilta kaupunkia.

Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto.
täysin samaa mieltä

Mieluiten kuntaliitosten kautta. Yhteinen kokonaisuus, yhteiset haitat ja hyödyt. Päivänselvä asia, josta on turha nimbyilla. Eri asia on kuinka se toteutetaan.

Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.
täysin samaa mieltä

Päätös kuuluu ihmisille ja valmistelut tulee hoitaa hyvin, jotta pöydällä ovat toimivat ratkaisut.

Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.
täysin samaa mieltä

Laskisin äänioikeusikärajan 14 vuoteen. Laskeminen lisää nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisiin asioihin. Nuoret ovat vastuuntuntoisia ja omasta ympäristöstään kiinnostuneita, joten heille pitäisi saada oikeus nykyistä painavammin vaikuttaa omiin asioihinsa.

Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi?
Valitse kaksi tärkeintä keinoa.
korotettava veroja
kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja

Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.
täysin samaa mieltä

Hyvätuloisimmat voivat maksaa enemmän. Tulee muistaa, että verotus ja palvelumaksut ovat kaksi eri asiaa. Kuntaverotus on saatava progressiiviseksi, joten silloin rikkaammat maksaa enemmän. Maksujen on oltava samoja ja kohtuuhintaisia kaikille, jotta kuntapalvelut ovat kaikkien saatavilla yhdenvertaisesti.

Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.
en osaa sanoa

Kunkin oma valinta mihin aika riittää tai ei. Vastuu oikeista valinnoista on lopulta äänestäjillä.

Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.
täysin eri mieltä

Mielestäni tarpeellinen työntekijöiden suojelemiseksi. Paras olisi hoitaa vähennystarpeet poistumien tai järjestelyiden avulla. Työntekijän oikeudet muutostilanteessa on suojattu lainsäädännössä.

Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.
täysin eri mieltä

Heillä on yhtäläinen oikeus edustaa ihmisiä, mutta jääviydestä on oltava selkeät pelisäännöt.

Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?
On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.

On säästettävä tehostamalla, mutta siten, että taataan, että peruspalvelut toimivat edelleen. Sen takia todennäköisesti joudutaan korottamaan veroja ja ehkä hetkellisesti ottamaan lainaa, mutta se on otettava suunnitelmallisesti. Mutta varsin huono kysymyksenasettelu sinällään.

Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?
Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.

Riippuu toki “historiallisuudesta” eli kuinka merkittävä rakennus on kyseessä. Periaatteessa historialliset rakennukset on säilytettävä. Meillä on olemassa laki rakennusperinnön suojelusta (498/2010), jota on noudatettava. Eli on kuultava Museoviraston kanta, jonka jälkeen ELY-keskus tekee lain antamien määräysten mukaisesti päätöksen rakennuksen suojelemisesta tai purkamisesta. Museoviraston antamat lausunnot ovat tärkeitä, sillä virastolla on asiantuntemusta ja kokonaiskuva tilanteesta. Kunta ei tee päätöstä. Jos laki on väärä, on eduskunnan tehtävä päättää sen muuttamisesta, mutta muuten on mentävä lain mukaisesti.

Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?
Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.

Ihmisten perusoikeudet asumiseen ovat yhtäläiset. Kenenkään asumista ei saa keinotekoisesti rajoittaa, vaan tehdä muilla keinoin asuinalueista heterogeenisiä. Mutta tämäkin kysymys on valitettavan asenteellinen ja yksinkertaistava.

Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?

Olen mielestäni sosiaalinen, viihdyn suurissa ryhmissä ja nautin keskipisteenä olemisesta. Olen aloitteellinen ja kerron myös avoimesti itsestäni ja ajatuksistani.

Kysymys on vastausvaihtoehtoineen hieman outo..

Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?
Olen sitä mieltä, ettei elämää voi hallita ja on turha uhrata energiaa kaiken maailman nipottamiseen.

On pystyttävä tekemään nopeita päätöksiä, on pystyttävä myös pitkään harkintaan. Ja on pystyttävä tulemaan toimeen sen kanssa, että virhe on vahingossa sattunut – silloin on pystyttävä toimimaan sen korjaamiseksi.

MTV3:n vaalikone

B. Vaalit

1. Kuntavaalit ovat yksittäiselle ihmiselle tärkeämmät kuin eduskuntavaalit.
jonkin verran samaa mieltä

2. Kuntien johtoon tulisi valita pormestarit suoralla kansanvaalilla.
Kyllä

3. Kunnissa tulisi olla hallitus ja oppositio samaan tapaan kuin valtakunnan tasolla eduskunnassa.
kyllä

4. Ehdokkaan kommentit vaaleihin liittyen

Kuntatasolla tehdään ne (kuntien tuottamiin) peruspalveluihin liittyvät päätökset, joilla eduskunnan laatimat lait käytännössä toteutuvat eli siten kuntavaaleilla on konkreettisempi vaikutus. Mutta myös EU- sekä eduskuntavaaleilla on oma tärkeä roolinsa. Tietyllä tavalla tällainen vaalien vertailu on keinotekoista.

Vaaleilla valittavat pormestarit lisäisivät ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja siten demokratiaa. Edellytyksenä kuitenkin on sekä avoimuus (eli ihmisten tulee konkreettisesti nähdä pormestarin toiminta ja päätökset) sekä mahdollisuus erottaa pormestari kesken kauden, jos hän toimii väärin. Pormestari tulisi valita lyhyeksi aikaa eli esim. kahdeksi vuodeksi ja hänen kausiensa määrä tulisi rajoittaa kahteen tai kolmeen peräkkäiseen. Samojen demokratian perusedellytysten tulisi koskea myös kaupunginvaltuutettuja. Kuitenkin pormestari olisi sikäli erilainen luottamushenkilö, että hänelle maksettaisiin työstään palkkaa.

Nykyisessä mallissa on kaunis ajatus kaupunginhallituksesta, jossa kaikki valtuustoryhmät ovat edustettuina ja siten konsensushenkisesti työskentelevät yhteisen hyvän eteen. Hallituksen tulee tehdä kuitenkin poliittisia päätöksiä ja siten olisi tehokkaampaa, että hallitukseen kuulumattomilla olisi läsnäolo-oikeus. Kaikkien poliittisten ryhmien mahdollisuus yhteistyöhön varmistettaisiin avoimuudella sekä yhteistyöllä valtuuston ja lautakuntien kautta.

C. Kuntani talous

 1. Kuntaliitokset ovat hyvä ratkaisu kuntien taloudelliseen ahdinkoon.
kyllä

 2. Olen valmis kuntaliitokseen/-liitoksiin oman kuntani kohdalla.
kyllä

 3. On parempi turvata kuntien palvelut verotuloilla kuin keventää kunnallisverotusta.
Kyllä.

 4. Kunnallisveroani voidaan korottaa jotta palvelut saadaan hoidetuiksi.
Kyllä

5. Kunnassani kunnallisvero on liian korkea.
ei

 6. Ehdokkaan kommentit kunnan taloutta koskien

Kuntien tulee olla taloudellisesti riittävän vahvoja kestääkseen erilaiset talouden heilahtelut ja voidakseen järjestelmällisesti kehittää asukkaidensa oloja. Kuntaliitokset ovat monissa tilanteissa hyvä keino varmistaa toimintakykyä.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tulisi liittää yhteen, koska alue on yhteinen niin silloin pitäisi kantaa vastuut ja nauttia eduista yhdessä. Yhteisessä kunnassa kunnanvaltuusto toimisi ihmisten suoremman poliittisen mandaatin alla kuin kuntayhteistyössä, jossa valitut edustajat edelleen valitsevat metropolihallintoa – asetelma on vaikeasti seurattava, huonosti ihmisille vastuussa ja siten epädemokraattinen. Lisäksi avoimuutta ja suoraa demokratiaa kehittämällä lisätään ihmisten vaikutusmahdollisuuksia.

Mieluummin korotan veroja kuin karsin hyvinvoinnille oleellisista palveluista. Hyvinvoiva ihminen on sijoitus, joka maksaa itsensä kuntataloudessakin moninkertaisesti takaisin. Pahoinvoivasta tulee enemmän kustannuksia. Hyvinvoiva ihminen rakentaa myös (taloudellisesti) hyvinvoivaa kuntaa.

D. Kuntani palvelut

 1. Kunnallani ei ole varaa huolehtia asianmukaisesti iäkkäistä ihmisistä.
ei

 2. Kunnassani pitää nykyistä enemmän yksityistää kunnallisia palveluja.
ei

 3. Yksityiset terveyspalvelut ovat tasokkaampia kuin kuntani julkiset terveydenhoitopalvelut.
ei

 4. Palvelujen turvaamiseksi olen valmis palvelumaksujen korottamiseen.
en

 5. Kannatan kaikille maksutonta kunnallista lasten päivähoitoa tulorajoista riippumatta.
en

 6. Kunnassani on panostettu liikaa urheilu- ja/tai kulttuurirakentamiseen.
ei

 7. Kirjastopalvelujen täytyy säilyä maksuttomina.
kyllä

 8. Koulujen iltapäiväkerhot on tehtävä pakollisiksi ja maksuttomiksi.
eos

 9. Koulujen opetusryhmäkoot tulee rajoittaa alle 30 oppilaaseen.
kyllä

 10. Ehdokkaan kommentit kunnan palveluita koskien

Ensimmäinen kysymys on epäselvä. Kuntani ei panosta mielestäni riittävästi iäkkäisiin ihmiseen, mutta varaa kunnalla olisi laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen palveluun myös heille.

Hyvinvointipalvelujen tulee olla tehokkaita ja ne tulee rahoittaa verotuksella, ei maksuilla. Esim. terveyspalvelujen ulkoistus ei takaa laadukasta ja kustannustehokasta palvelua. Pahimmassa tapauksessa laatua heikentämällä saavutetut ulkoistuksen voitot valuvat yksityisten yritysten veronkierron kautta verottajan ja suomalaisen yhteiskunnan saavuttamattomiin. On monia hyviä keinoja systemaattisesti kehittää terveyspalveluja ja itse hyvinvointia laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi.

En kannata palvelujen turvaamista palvelumaksujen korottamisella, vaan kunnallisverotusta progressoimalla.

Parhaiten ja kustannustehokkaimmin lasten maksuton kunnallinen päivähoito hoidettaisiin perustulon kautta, jolloin lasten hoitaminen kotona ja vanhempien aktivoituminen työelämään toimisi nykyistä joustavammin eikä muodostaisi toimeentuloloukkuja. Toistaiseksi voitaisiin porrastusta lisätä yläpäähän eli suurituloinen voisi maksaa suurempaa maksua päivähoidosta. Asiassa pitää huomioida myös yhdenvertaisuus lapsettomien ihmisten kanssa.

Kulttuuri pitää ymmärtää monipuolisesti: ei ole olemassa esim. “korkeakulttuuria” tai “matalaa” kulttuuria. Urheilu on oma kulttuurin muotonsa. Oleellista olisi ihmisten ymmärtää ja kokeilla erilaisia kulttuurin kokemisen muotoja, ja tämän mahdollistamisella kunnalla on oma tärkeä tehtävänsä. Parhaimmillaan kulttuuri antaa sisältöä ja tavoitetta elämään, joten vain itsetuhoinen leikkaisi siitä.

Kirjastot ovat laadukkaita lähipalveluita, ja ne tulee sellaisina säilyttää sekä niiden toimintaa edelleen kehittää. Kirjastoa ahkerasti käyttävien lasten tulee päästä niihin helposti yksin vaeltamatta puolen kaupungin läpi. Kirjasto, toisin kuin esimerkiksi sairaala, ei vaadi suurta yksikköä laadukkaaseen ja tehokkaaseen palveluun.

Iltapäiväkerhotoiminta on tärkeää nuorille ja lapsille, mutta pakollisuus ei mielestäni ole hyvä asia. Maksuttomuus sen sijaan on.

Pienemmät ryhmäkoot takaavat oppimisen laadun. Meillä tulee aina olla varaa sivistykseen.

E. Kuntani elinympäristö

 1. Kuntani on turvallinen paikka elää.
kyllä

 2. Kuntani tarjoaa minulle riittävän ammatillisen ja harrastuksellisen kehittymismahdollisuuden. Olen tyytyväinen täällä.
kyllä

 3. Kunnassani on liikaa maahanmuuttajia.
ei

 4. Maahanmuuttajia olisi hyvä olla tasaisesti kaikkialla Suomessa.
kyllä

 5. Ympäristön suojelua koskevia määräyksiä ja tavoitteita on noudatettava kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
kyllä

 6. Olen huolissani lasten koulunkäynnin ja sivistymisen tasosta kunnassani.
kyllä

 7. Opettajien tulisi saada käyttää fyysistä voimaa kurin palauttamiseksi, muutenkin kuin uhkaavissa tilanteissa tai oppilaan poistamiseksi luokasta.
ei

 8. Ehdokkaan kommentit kunnan elinympäristöä koskien
Helsinki on hyvä ja turvallinen paikka elää.

Ihmisten perusoikeudet asumiseen ovat yhtäläiset. Kenenkään asumista ei saa keinotekoisesti rajoittaa, vaan tehdä muilla keinoin asuinalueista heterogeenisiä. Mutta nämäkin kysymykset ovat valitettavan asenteellisia ja yksinkertaistavia.

Opettajille riittävät samat fyysiset keinot kuin kenelle tahansa muulle. Kuria ei ylläpidetä voimalla, ei koulussa eikä vapaassa yhteiskunnassa muutenkaan.

F. Perusarvot

 1. Pidän vapaa-aikaa  ja perhettä työuraa tärkeämpänä.
kyllä

 2. Uskon Jumalaan tai korkeampaan voimaan.
en

 3. Koulujen joulujuhlissa ja päättäjäisissä pitää saada laulaa uskonnollisia lauluja (Enkeli taivaan, suvivirsi,  jne.) ja esittää uskonnollisia kuvaelmia.
ei

 4. Ehdokkaan kommentit perusarvoihin liittyen

Vakaumus, poliittiset näkemykset ja mahdollinen usko ovat henkilökohtaisia asioita, joista jokaisen nuoren ja aikuisen tulee päättää itse. Hyvä kotikasvatus antaa mahdollisuuden ja arvopohjan, mutta ei indoktrinoi.

Kirkon sekä kunnan palvelut menevät usein pahasti sekaisin – viimeisin valitettava esimerkki on Kampin kappeli. Veronmaksajien rahoilla pitäisi kustantaa vain kaikille sopivia tiloja ja toimintamahdollisuuksia. Uskonnon tai esim. politiikan harjoittaminen kuuluu kunkin omaan piiriin, ei esim. päiväkoteihin, kouluihin tai virastoihin.

G. Harrastukset

 1. Harrastan liikuntaa
kyllä

 2. Luen kirjallisuutta
kyllä

 3. Pelaan tietokone- tai konsolipelejä
kyllä

 4. Viihdyn ulkona ravintoloissa ja baareissa
kyllä

 5. Käyn lavatansseissa
kyllä

 6. Käyn teatterissa
kyllä

 7. Käyn oopperassa
kyllä

 8. Sosiaalinen media on tärkeä osa elämääni.
kyllä

 9. Ehdokkaan kommentit harrastuksiin liittyen

Teen ja harrastan kaikkea sellaista, mikä tuntuu minulle sopivalta ja josta saan jotain irti. Omistan mm. RSO:n kausikortin ja toisaalta useamman tunnin tai päivän tietokonepelailusessiot ovat miellyttävää vaihtelua arkeen. Kaikkea pitää kokeilla, ennakkoluulottomasti.

H. Arkiarvot

 1. Todellisuuden ja elämän hallinta on nykyisin yhä vaikeampaa.
ei

 2. Holhoaminen on mennyt liian pitkälle. Ihmisten pitää myös kantaa vastuu itsestään.
ei

 3. Uskon ydinperheeseen.
ei

 4. Ehdokkaan kommentit arkiarvoihin liittyen

Uskon yhteiskunnan ja yksilöiden vastuuseen itsestä ja muista. Suurin osa hyvinvoinnista ja pahoinvoinnin torjunnasta mahdollistetaan yhteiskunnan tuella ja palveluilla. Kun lähtökohtia on riittävästi saatu tasoitettua jäljelle jää yksilön oma vastuu ja halut elämän suhteen. Erilaisuutta tulee kunnioittaa myös tässä.

Perhe monissa muodoissaan on hyvä asia, mutta elämä on yhtä arvokasta myös ilman perhettä tai ilman lapsia. Yhdenvertaisessa ja vapaassa yhteiskunnassa voi vapaasti olla oma itsensä.

Helsingin Uutisten vaalikone

Liukuvalla asteikolla täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän
täysin eri mieltä

Lasten päivähoito on tärkeä perusoikeus, joka ylläpitää hyvinvointiamme. Oleellista on myös säilyttää ns. “subjektiivinen päivähoito-oikeus” eli oikeus valita alle kolmevuotiaan lapsen hoitomuoto kotona taikka kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla
täysin samaa mieltä

Vanhusten (kuten myös lasten, nuorten ja aikuisten) laadukas ja riittävä hoitaminen on tärkeä tavoite ja siihen pitää olla valmiita panostamaan. Hyvä palvelutaso on saavutettava kustannustehokkaasti.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.
täysin eri mieltä

Ihmisellä on kiistaton oikeus toimeentuloon (mieluiten perustulon kautta) eikä hänen toimintaansa yhteiskunnassa saa kohdistua sitä kautta kiristystä. Kielten ja kulttuurin opiskelu on tärkeä asia ja sitä pitää olla saatavilla ja edistää myönteisin ja kannustavin keinoin.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni
täysin samaa mieltä

Erilaisten sosiaalipalvelujen tulisi jakautua tasaisesti kaikkiin kaupunginosiin.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta
täysin eri mieltä

Ihmisellä on kiistaton oikeus toimeentuloon (mieluiten perustulon kautta) eikä hänen toimintaansa yhteiskunnassa saa kohdistua sitä kautta kiristystä. Ihmisten pääsyä työelämään tulee yhteiskunnan tukea ja helpottaa. Ihmisen kieltäytyessä tarjotusta työpaikasta olisi tärkeä pohtia syitä. Perustulon toteuttaminen lisäisi hyvinvointia ja työllistymistä.

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä
täysin samaa mieltä

Tämä olisi hyvä ja tehokas keino edistää joukkoliikennettä ja suojella ympäristöä. Arvioiden mukaan tarvittava summa on n. 140 miljoonaa € vuosittain ja olen valmis esim. korottamaan veroja tämän toteuttamiseksi.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat
Jokseenkin samaa mieltä.

Ei kuitenkaan voi erottaa opettajia omaksi ryhmäkseen, vaan kaikkia kunnan työntekijöitä pitää kohdella yhdenvertaisesti. Kunnan tulee välillä voida lisätä tai vähentää työvoiman tarvettaan, työntekijä muutoksessa hyvin huomioiden. Hyvä on myös huomioida perustuslain määrittämä oikeus perusopetukseen, jota ei voi säästötavoitteilla jyrätä.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä
Täysin samaa mieltä

Terveyspalvelujen ulkoistus ei takaa laadukasta ja kustannustehokasta palvelua. Pahimmassa tapauksessa laatua heikentämällä saavutetut ulkoistuksen voitot valuvat yksityisten yritysten veronkierron kautta verottajan ja suomalaisen yhteiskunnan saavuttamattomiin. On monia hyviä keinoja systemaattisesti kehittää terveyspalveluja ja itse hyvinvointia laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä
Täysin samaa mieltä

Kaikkia kunnan työntekijöitä tulee kuitenkin kohdella yhtäläisen reilusti. Kunnan, kuten minkä tahansa muunkin työnantajan,tulee välillä voida lisätä tai vähentää työvoiman tarvettaan, mieluiten työntekijä muutoksessa hyvin huomioiden. Irtisanomiset ovat kuitenkin vasta viimeinen keino. Pitää myös varmistaa perustuslain takaamien kuntapalveluiden toteutuminen.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun
täysin eri mieltä

Virkamiehet saavat palkkaa ja vaaleilla valittavat luottamushenkilöt eivät. Laadukkaampia päätöksiä niin virastoissa kuin valtuustossa saadaan halvemmalla lisäämällä avoimuutta sekä käyttämällä enemmän suoraa demokratiaa. Poikkeuksena mahdollinen pormestari.

11. Kaupungin on järjestettävä majoitus romanikiertolaisille.
täysin samaa mieltä

Sosiaalisiin ongelmiin pitää puuttua systemaattisesti ja monin eri keinoin, joista majoitus on yksi. Pitää myös miettiä yhdenvertaisuusperiaatetta (tärkeää ihmisten oikeudentunnon kannalta) eli onko kaupunki velvollinen järjestämään kaikille (ainakin näennäisen vapaaehtoisesti) maahan saapuville eu-kansalaisille ilmaisen majoituksen? Ainakin huonovaraisista tulisi pitää huolta. Lisäksi tulee huomioida eu-kansalaisuus sekä järjestäytyneen rikollisuuden vastustaminen. Kysymys on siis moniulotteinen eikä siihen ole yhtä selkeää ja helppoa vastausta.

12. Perhe saa valita lapselleen koulun vapaasti mistä tahansa Helsingistä, vaikka se johtaisi koulujen entistä pahempaan eriytymiseen.
täysin samaa mieltä

Perheillä oltava vapaus valita koulunsa. Koulujen laatueroihin tulee puuttua toisin keinoin, esim. rahoitusta säätelemällä. Lisäksi perustulon käyttöönotto vähentäisi sosiaalista eriarvoistumiskehitystä eri asuinalueiden kesken ja siten helpottaisi myös tätä eriarvoistumisen oiretta.

13. Lasten kotihoidon kuntalisää tulee reilusti korottaa, jotta alle 3-vuotiaita voi halutessaan hoitaa kotona (nyt tuki iästä riippuen 135-264 e/kk).
täysin samaa mieltä

Parhaiten ja kustannustehokkaimmin tämäkin hoidettaisiin perustulon kautta, jolloin lasten hoitaminen kotona ja vanhempien aktivoituminen työelämään toimisi nykyistä joustavammin eikä muodostaisi toimeentuloloukkuja.

14. Maahanmuuttajien määrää on rajoitettava ja siirrettävä muualle niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joissa heidän määränsä kasvaa yli kolmannekseen kaikista lapsista.
täysin eri mieltä

Suomen lain mukaan ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan etnisen taustan takia. Jos lapsella on oikeus suomalaiseen päivähoitoon tai kouluun, hänellä on oikeus suomalaiseen päivähoitoon ja kouluun. Ja vanhemmilla on oikeus valita lapsensa koulu ja päivähoito riippumatta siitä, minkä väriset silmät lapsella on. Kyse on perusoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta eli ratkaisun on löydyttävä rakenteista eli esim. panostamalla tiettyjen koulujen laatuun ja monipuolisuuteen voidaan estää ghettoutumista, oli se sitten maahanmuuttajista johtuvaa tai ei.

15. Helsinki tarvitsee kansainväliseksi vetonaulakseen Guggenheim-museon.
täysin eri mieltä

Vierailijoita houkuttelevat paljon paremman monet muut asiat kuin pömpöösit kolossit. Lisäksi ei ole voitu uskottavasti näyttää, että tuotot kattaisivat hankkeen. Helsinki tarvitsee lisää oman näköistään ja täällä tehtyä kulttuuria, ei kalliilla tuotua.

16. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama iso, hyvin palveleva kirjasto, kuin lukuisia pienempiä lähikirjastoja.
täysin eri mieltä

Kirjastot ovat laadukkaita lähipalveluita, ja ne tulee sellaisina säilyttää sekä niiden toimintaa edelleen kehittää. Kirjastoa ahkerasti käyttävien lasten tulee päästä niihin helposti yksin vaeltamatta puolen kaupungin läpi. Kirjasto, toisin kuin esimerkiksi sairaala, ei vaadi suurta yksikköä laadukkaaseen ja tehokkaaseen palveluun.

17. On tärkeämpää, että Helsingissä on muutama laajan palvelun terveysasema kuin useita pieniä terveysasemia.
täysin samaa mieltä

Olennaista on tehokas ja laadukas palvelu, johon sisältyy helppo pääsy hoitoon ja hoitopaikkaan. Toteutetaanko se usealla pienellä asemalla vai muutamalla suurella on enemmän tekninen kysymys.

18. Uusille asuinalueille tulevaa asuntokantaa pitää suunnitella niin, että aiempaa suurempi osa on kaupungin vuokra-asuntoja.
täysin samaa mieltä

Nykyisin liian monella asuinalueella rakennetaan vain kalliita yksityisasuntoja. Asuinalueiden rakentamisen kilpailutusta pitää lisäksi parantaa pilkkomalla isoja urakkakokonaisuuksia pienempiin, jolloin esim. kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto mahtuu paremmin mukaan. Lisäksi samalla asuntojen hintakehitystä voidaan hillitä eli normalisoida. Lisäksi eri kokoisia asuntoja tulisi rakentaa joustavammin tarpeen mukaan eri puolille.

19. Yksityisautoilua tulee hillitä nostamalla reilusti pysäköintimaksuja ja parkkisakkoja.
täysin samaa mieltä

Pysäköintimaksut ja parkkisakot ovat toimivia keinoja autoilun ongelmien suitsimiseen, mutta jälleen puututaan vain oireisiin eikä syyhyn. Oleellista olisi suunnitella kaupungin liikenneratkaisut joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä paremmin tukevimmiksi. Autoilua tarvitaan joka tapauksessa jonkin verran kaupungissa.

20. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vanta ja Sipoo on liitettävä yhdeksi kaupungiksi, jotta seutua voidaan kehittää kokonaisuutena.
täysin samaa mieltä

Yhteinen kokonaisuus, yhteiset haitat ja hyödyt. Päivänselvä asia, josta on turha nimbyilla. Eri asia on kuinka se toteutetaan.